Väestön ikääntyminen alkaa näkyä työvoimapulana vähän alalla kuin alalla. Etenkin sosiaali- ja terveys-, ravintola-, rakennus-, kasvatus- ja ohjelmistoalalla on kova kysyntä ammattitaitoisista työntekijöistä. Ikärakenne ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, että työ ja tekijät eivät kohtaa. Työltä odotetaan nykyään paljon
Kirjoitin edellisessä luukussa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta Suomen menestystekijöinä. Kuitenkin, molemmat voidaan unohtaa, mikäli peruskoulu ei toimi. Peruskoulu on nimittäin se, mikä antaa valmiudet jatko-opinnoille. Laadukas opetus, sen tahdissa pysyminen ja, sekä opettajien että oppilaiden, jaksaminen, ovat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuutemme kannalta.
Yhteiskunnan suuret haasteet kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula, ilmastonmuutos ja luontokato vaativat uusia ratkaisuja, joita ei synny ilman riittävää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää etenkin Uudellemaalle, jossa on kasvavaan asukasmäärään nähden suurin tarve. Uudellamaalla on myös keskittynyt
Kuluneella hallituskaudella on tehty merkittäviä leikkauksia korkeakoulutukseen. Tieteen ja koulutuksen arvo on kyseenalaistettu, vaikka korkea koulutustaso ja korkeatasoinen tutkimustieto ja sen hyödyntäminen ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä menestystekijöitä. Ilmastonmuutosta tai nuorten syrjäytymistä vastaan ei voi taistella mutu-tuntumalla. Tarvitaan tutkittua tietoa ja