Kirjoitin edellisessä luukussa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta Suomen menestystekijöinä. Kuitenkin, molemmat voidaan unohtaa, mikäli peruskoulu ei toimi. Peruskoulu on nimittäin se, mikä antaa valmiudet jatko-opinnoille. Laadukas opetus, sen tahdissa pysyminen ja, sekä opettajien että oppilaiden, jaksaminen, ovat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuutemme kannalta.
Yhteiskunnan suuret haasteet kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula, ilmastonmuutos ja luontokato vaativat uusia ratkaisuja, joita ei synny ilman riittävää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää etenkin Uudellemaalle, jossa on kasvavaan asukasmäärään nähden suurin tarve. Uudellamaalla on myös keskittynyt
Sote-uudistus on tehty ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihteessa. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena oli hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Näin uusimaalaisesta näkökulmasta, menoja hillitään vähän turhankin rivakasti, kun jo ensimmäisenä toimintavuonna lähes kaikilla alueilla talouden alijäämä on valtava. Länsi-Uudellamaalla se on
Eilen 10.12. vietettiin ihmisoikeuksien päivää. Ihmisoikeuksien merkityksen ymmärtää todella vasta sitten, kun näkee uutisraportteja maista, joissa niitä ei kunnioiteta. Ei tarvitse mennä kuin naapurimaahamme Venäjälle, jossa lähestulkoon jokaista YK:n ihmisoikeuksien julistuksen pykälää loukataan. On tärkeää, että yhteiset pelisäännöt toisten ihmisten
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli on varmistanut, että Suomessa tuloerot ovat pysyneet maltillisina, että mistä tahansa lähtökohdista voi kouluttautua vaikkapa tohtoriksi ja, että jokainen saa tarvitsemansa terveydenhuollon. Ainakin näin teorian tasolla. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointivaltion rahoitus on kuitenkin valtavan haasteen edessä. Myöskään
Kuinka tylsää elämä olisikaan ilman kulttuuria? Koronapandemian yhteydessä ei ehkä hahmotettu kuinka tärkeä osa yhteiskuntaa kulttuuri oikeastaan onkaan ja kuinka monen ihmisen toimeentuloon kulttuuritoiminnan sulkeminen lopulta tulisi vaikuttamaan. Kulttuuri typistetään usein joksikin ylimääräiseksi kivaksi, josta voi tiukan paikan tullen leikata.
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yksinasujaa. Joukko on yhä kasvava ja yksinasujiin kuuluu ihmisiä kaikista ikä- ja tuloluokista. On vastentahtoisesti yksin asuvia, mutta myös elämäänsä täysin tyytyväisiä ihmisiä, joille oma koti tuo vapautta ja rauhaa. Siihen nähden, miten suuresta joukosta
Tänä vuonna olemme valitettavasti saaneet Ukrainan sodan myötä muistutuksen itsenäisyyden ja rauhan tärkeydestä. Sitä todellakin kannattaa juhlistaa. Pitkästä aikaa myös Espoon kaupunki järjesti kaikille asukkaille itsenäisyyspäivän konsertin Metro Areenalla. Samalla palkittiin 15 ansioitunutta espoolaista Espoo-mitalilla. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja onnea
Tänään vietettiin kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan päivää. Järjestöjen ja vapaaehtoisten tärkeys näkyy parhaiten silloin, kun yhteiskunta kohtaa kriisejä. Viimeisimpänä pandemia ja Ukrainan sota. Koronasulkujen alettua vapaaehtoisten avulla ruoka-apu- ja maskinjakelutoiminta saatiin eri puolilla Suomea ripeästi käyntiin. Miljoonat sotaa pakenevat ovat saaneet apua
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin monimutkainen sisältäen lukuisia poikkeuksia ja epäjatkuvuuksia. Viranomaistahoja on useita, eivätkä ne toimi yhteen. Eri tukimuotoja yhdistävä, kaikille annettava perustulo on hyvä tavoite, jota kohti kannattaa kulkea. Siten varmistetaan, ettei kukaan putoa täysin tyhjän päälle. Nykyisin ihmiseltä