Sota Ukrainassa vaikuttaa monin tavoin elämäämme myös täällä Suomessa. Päätöksiä turvallisuuden takaamiseksi ja ukrainalaisten auttamiseksi on tarvittu paitsi valtakunnan tasolla myös meillä kaupungeissa.
Kaupungit ovat nopeassa aikataulussa joutuneet löytämään keinoja vastaanottaa sotaa pakenevia ukrainalaisia ja yhdessä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa, paljon hienoa työtä onkin tehty. Sota on kuitenkin pitkittynyt eikä loppua ole näkyvissä. Ukrainalaiset tarvitsevat apua pitkään, myös täällä Suomessa. Kaupungeille ukrainalaisten auttaminen on myös taloudellinen kysymys ja, jotta kotoutuminen ja uusien asukkaiden peruspalvelut saadaan järjestettyä, tarvitaan rahaa.
Puhuin aiheesta, sekä vähän laajemminkin kaupunkien rahoituksen tilanteesta, Vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä Vihreä puoluevaltuusto.
Suuret kaupungit ovat usean samanaikaisen rahoitusta kiristävän päätöksen keskellä.
Sote-uudistus siirsi rahaa suurista kaupungeista maakuntiin ja nosti aiemmin hyvin toimeen tulleiden kaupunkien valtio-osuusriippuvuutta ja vähensi merkittävästi kaupunkien mahdollisuutta investoida kouluihin, päiväkoteihin, joukkoliikenteeseen ja niin edelleen. Tästä on kyllä puhuttu paljon, mutta ratkaisut vielä puuttuvat.
Valtionosuusjärjestelmäkään ei tue kasvukaupunkeja. Se tukee kuntia, joissa on paljon vanhuksia. Kuntiin kuitenkin todellisuudessa jää erityisesti lapsille suunnatut palvelut. Runsaslapsiset kasvukaupungit eivät siis saa riittävää rahoitusta koulutuspalvelujen järjestämiseen.
Arvon kollegat.
Suomesta on hakenut apua kymmenet tuhannet ukrainalaiset, etenkin naiset ja lapset, eikä rauhaa valitettavasti ole näkyvissä pitkiin aikoihin. Sotaa pakenevia pitää auttaa. Tämä on selvää. Tänne tulijat tarvitsevat asuntoja, ruokaa, kielikoulutusta, työtä, sotepalveluita, päiväkoti- ja koulupaikkoja ja jotkut jopa vaatteita.
Puhtaasti kaupunkien näkökannalta… tähän tarvitaan rahaa. Vuoden alusta ensimmäisillä ukrainalaisilla tulee vuosi täyteen Suomessa asumista ja he saavat oikeuden kotikuntaan ja siten oikeuden kaikkiin kuntien palveluihin.
Aiemmista kokemuksista tiedetään, että aivan valtaosa turvapaikanhakijoista päätyy hakemaan kotikuntaa nimenomaan suurista kaupungeista. Eli niistä samoista, joiden mahdollisuutta erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen on kiristetty.
Annan vähän lukuja, mitä tämä ukrainalaisten tilanne tarkoittaa omalle kotikaupungilleni Espoolle. On arvioitu, että Espooseen olisi ensi vuonna tulossa yli 5200 uutta ukrainalaisespoolaista asukasta.
Näiden joukosta n. 1350 olisi oppivelvollisuusikäisiä ja yli 650 päiväkoti-ikäisiä.
On varmasti sanomattakin selvää, että tällainen määrä ei lapsia mahdu meidän nykyisiin kouluihin ja päiväkoteihin ei tilojen kuin ei myöskään työntekijöiden puolesta.
Suuret kaupungit kaipaavat valtion apua ja aitoa kumppanuutta tämän tilanteen ratkaisemiseksi.
Toivon, että Vihreät uskaltaa olla myös kaupunkipuolue.
Puhe pidetty Vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa 24.9.2022 Kuopiossa. Olin kokouksessa paikalla puoluehallituksen varajäsenenä. (Kuva: Antti Lustila)