Espoon valtuuston kokouksessa käytiin tänään surullisen absurdiksi muuttunut keskustelu valtuustoaloitteesta, jonka mukaan luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa oltaisiin siirrytty kokonaan ilmastoystävälliseen kasvisruokaan. Espoo on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja toimimaan ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Muutama vuosi sitten päivitetyssä ilmasto-ohjelmassa oli linjattu, että:
”lisätään kasvis-, kausi- ja lähiruoan osuutta kaupungin ateriapalveluissa tavoitteena se, että kasvikomponenttien osuus aterioissa kasvaa ja lähi- ja kausiruoan tarjontaa lisätään.”
Jo sen mukaisesti olisi virkavalmistelu voinut johtopäätöksenään hyväksyä aloitteen. Itse asiassa mitään aloitetta ei olisi edes tarvittu, mikäli Espoossa toimialoilla otettaisiin ilmastonmuutoksen torjunta kaiken tekemisen perustaksi. Näin ei kuitenkaan tehty vaan aloittevastauksena esitettiin pitäytymistä nykytilanteessa, jossa valtuutetut itse ilmoittavat ruokavalionsa kauden alussa.
Ennakolta oli jo odotettavissa, että kasvisruokakeskustelu herättää tunteita. Lopputulos oli kuitenkin odotettuakin pahempi: useamman tunnin kestänyt mylvivä keskustelu, jossa kasvisruokaan siirtymisen kannattajia haukuttiin diktaattoreiksi ja fasisteiksi. (katsottavissa tallenteena täältä) (Länsiväylän uutinen aiheesta)
Valtuustoaloitteen tehnyt vasemmiston Jaana Wessman esitti asian palautusta uudelleen valmisteltavaksi siten, että siirryttäisiin kala-kasvisruokailuun, jota valtuutettujen enemmistö oli erillisessä kyselyssä kannattanut. Nyt mieli oli ilmeisesti muuttunut matkalla, sillä äänin 25-48-2 (tyhjää) palautus hävisi.
- Lihapitoisesta kokousruoasta kiinni pitivät:
kokoomus (26), liberaalit (1), kristillisdemokraatit (2), perussuomalaiset (3), siniset (3), rkp (4), keskusta (2), sdp (7).
- Kala-kasvisruokaan olisi kokoustarjoilut voinut vaihtaa:
vihreät (17 ), vasemmisto (3) sekä muutamia hajaääniä kok (1), Kesk (1), Rkp (1), SDP (2)
Mitenkään erityisen suuri ilmastovaikutushan tällä ei olisi ollut, mutta päätös olisi antanut signaalin siitä, että me valtuutettuina ymmärrämme, että ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa muutoksia elintapoihin. Ja ne muutokset olemme valmiita aloittamaan itsestämme. Tai siis olisimme olleet, jos aloite olisi mennyt läpi. Nyt tämä signaali oli lähinnä nolo.
Kyse on siis kerran kuussa valtuuston kokouksessa olevasta ruokatarjoilusta. Ja sitä yhtä iltaa nämä aloitetta vastustaneet valtuutetut eivät siis voineet olla ilman liharuokaa.
Ryhdyin itse kala-kasvissyöjäksi 23 vuotta sitten ja viimeiset 3 vuotta olen ollut vegaani. Sitä ennen lempiruokiani olivat liharuoat. Eläineettisistä syistä tein kuitenkin 14-vuotiaana päätöksen lopettaa lihansyönti kokonaan. En ollut ideologisesti kasvissyöjä. Tein arvovalinnan.
Olin huolissani ympäristöstä enkä halunnut olla enää osallisena tuotantoeläinten kärsimykseen. Myöhemmin ilmastovaikutukset ovat vain vahvistaneet päätöstäni. Muutos vaati totuttelua ja uuden opettelua. Samalla löysin uusia makuja ja tuotteita ja hetken päästä en enää kaivannut liharuokia.
Alla on puhe, jonka olisin pitänyt kannattaakseni palautusesitystä, jos valtuuston puheenjohtaja ei olisi katkaissut puhettani. Hänen tulkintansa mukaan palautusta liharuoan korvaamisesta kala-kasvisruoalla ei voinut perustella eläinoikeuksilla, koska se ei liittynyt palautukseen. Pitkäaikaisena Animalian jäsenenä ja juurikin eläineettisistä syistä liharuoan ruokavaliostani alunperin jättäneenä täytyy myöntää, että olin pöyristynyt ja vihainen. Perusteluiksi kelpasivat kuitenkin terveys- ja ilmastosyyt. Eläineettiset syyt nähtiin puolestaan ideologisena, henkilökohtaisena perusteluna.
Haluan puolustaa kaikkia heikoimmissa asemissa olevia: niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Eikä se johdu siitä, että se olisi osa ideologiaani vaan, koska se on oikein.
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tätä valtuustoaloitetta ei olisi tarvittu lainkaan, jos tässä kaupungissa toteutettaisiin valtuuston hyväksymää ilmasto-ohjelmaa. Vaikka paljon ilmastotyötä toki tehdään, ei Espoolla palkinnoista huolimatta ole syytä olalle taputteluun. Monta asiaa voitaisiin nimittäin tehdä paljon paremminkin, jos tehtäisiin edes sama kuin naapurikunnissakin.
Ruoan ilmastopäästöjen vähentämisen lisäksi täällä valtuustossa on käsitelty muun muassa viherkattoihin, rakentamisen hiilijalanjälkeen, kiertotalouteen ja puurakentamiseen liittyviä aloitteita. Näiden ilmastoaiheisten valtuustoaloitteiden pitäisi olla vinkki siitä, että ilmastotoimia ei yksinkertaisesti vieläkään tehdä tarpeeksi kattavasti jokaisella toimialalla. Nämä ovat kaikki asioita, joiden pitäisi olla hoidossa ilman aloitteita, virkatyönä… Jos siis ilmasto-ohjelmaa toteutettaisiin samalla pieteetillä kuin vaikkapa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa.
Arvoisa puheenjohtaja, viime kaudella ympäristölautakunnassa tarjoiltiin vain kasvisruokaa. En tiedä huomasiko kukaan edes sitä. Se oli ympäristökeskuksen virkamiesten ehdotus ja silloin lautakunnan puheenjohtajana, itsekin kasvissyöjänä, nykyään vegaanina pidin sitä hyvänä ajatuksena. Ympäristökeskuksessa työntekijät ovat hyvin motivoituneita huomioimaan ilmastonäkökohdat kaikessa toiminnassa. Silloinen ympäristökeskuksen päällikkö ei edes vastaanottanut työsuhdeautoa vaan vaati saada työsuhdematkakortin tai -polkupyörän. Tätä asennetta toivoisin muuallekin kaupungin toimintaan.
Vielä lopuksi pari sanaa eläimistä. Kasvisruoan suosimisessa ei ole kyse pelkästään ilmastotyöstä. Nykyinen tuotantoeläinten kohtelu on eettisesti kestämättömällä tasolla. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 60 miljoonaa eläintä, jotka ovat eläneet lyhyen elämänsä tuotantolaitoksissa… oloissa, joissa ne eivät ikinä pääse toteuttamaan lajityypillistä käytöstä. Porsivat emakot pidetään useissa sikaloissa puolet elämästään häkeissä, joissa ne eivät pääse liikkumaan. Broilerintuotannossa linnut on jalostettu kasvamaan niin nopeasti, että niiden jalat murtuvat lihasmassan painosta. Ne elävät 5 viikkoa kestävän elämänsä halleissa, joissa valot pidetään lähes ympärivuorokautisesti päällä, jotta eläimet soisivät nopeammin ja enemmän. Luonnossa kana voi elää 10-vuotiaaksi. Se on fiksu eläin, joka oppii tunnistamaan nimensä ja tekemään temppuja kuten koirakin. Tai koiraakin älykkäämpi eläin, sika.
Ei Suomessa aina olla syöty lihaa joka päivä, joka aterialla. Nykyinen massatuotanto ja eläinperäistentuotteiden tukeminen on painanut hinnat niin alas, että sitä vaan on tarjolla kaikkialla. Mikäli lihaa syötäisiin harvemmin, voisi se olla arvostetumpaa ja kenties paikalliselta luomutilalta ostettuna myös eläimien kohtelu olisi paremmalla tolalla.”
