Vastaukseni vaalikoneen 4. osan (Kaupunki) kysymyksiin löytyy täältä.
Huomisen kunta
24. Espoon tulisi ennemmin liittyä Kirkkonummeen kuin suureen metropolikuntaan.
Täysin eri mieltä.
En näe tähän mitään syytä. Jos kuntaliitokseen lähdetään niin mielummin Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kanssa.
25. Pääkaupunkiseutu tarvitsee yhteisen metropolialuehallinnon.
Täysin samaa mieltä.
Liikenteestä, maankäytöstä ja seudullisista asumisjärjestelyistä päättämisen voisi antaa suorilla vaaleilla valitulle metropolivaltuustolle. Nykyiset eri alojen seudulliset päätäntäelimet muodostavat niin monimutkaisen vyyhdin, ettei kokonaisuudesta ole täysin perillä kukaan. Nykyisellään myöskään demokratia ei toteudu, sillä kansalaiset eivät pääse vaikuttamaan äänestämällä siihen, ketkä päätöksiä kyseisissä elimissä tekevät.
26. Espoon päätöksenteossa keskitytään liikaa liike-elämän tarpeisiin asukkaiden kustannuksella.
Jokseenkin samaa mieltä.
Asukkaiden paras on kunnallisessa päätöksenteossa oleellisinta. On kuitenkin tärkeää, että myös yrityksillä on hyvä olla Espoossa. Yritykset tuovat verorahoja ja työpaikkoja.
27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.
Jokseenkin eri mieltä.
On tärkeää että noin isoja päätöksiä tehdessä perehdytään asioihin huolella. Jaksaako tavallinen kuntalainen todella lukea kuntaliitoksista tehdyt selvitykset ja tehdä päätöksensä asiapohjalta, vai onko vastaus ainoastaan tunnepitoinen ”ei kuntaliitoksille”? Mikäli kansanäänestyksen tulos olisi negatiivinen, ei valtuusto käytännössä varmaan tekisi päätöstä yhdistymisestä, vaikka se olisikin kaikkien tiedossa olevien asioiden valossa paras vaihtoehto tai päinvastoin. Itse en ole kuntaliitoksen kannalla sillä tiedolla, jota minulla tällä hetkellä on, mutta pelkään, että kansanäänestys ei antaisi käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin liitoksen torjumisen.
28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.
Täysin eri mieltä.
Mielestäni 16-vuotias ei ole vielä tarpeeksi kypsä äänestämään vaaleissa. Itse ainakaan en olisi ollut. On tärkeää, että kouluissa opetetaan poliittista vaikuttamista, jotta nuoret ovat sitten 18-vuotiaina valmiita ottamaan oikeasti selvää ehdokkaista ja puolueista. Kouluissa voidaan opettaa miten ehdokkaita etsitään ja mitä eroa puolueilla on. Voidaan myös järjestää varjovaaleja harjoitukseksi tulevaa varten. On tärkeää, että kaikki nuoret saadaan vaaliuurnille heti, kun sen aika on.
29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa: karsittava palveluja, korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja, korotettava veroja, myytävä kunnan omaisuutta, kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja, otettava lisää velkaa.
Korotettava veroja ja kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja.
Espoon kunnallisveroprosentti on niin matala, että sitä voidaan korottaa, jos kunnan palvelut ovat vaarassa. Myös rakentamattoman maan verotusta voidaan kiristää. Se kannustaisi maanomistajia rakentamaan sen sijaan, että he panttaisivat maitaan maan arvon kohoamista odotellessa. Yritystoiminta puolestaan tuo lisää työpaikkoja ja verotuloja, joten sen kehittäminen on tärkeää, vaikka kunnan talous ei olisikaan tiukilla. Palveluista en lähtisi karsimaan ja palvelumaksujen korotus iskee aina pahiten vähävaraisiin kuntalaisiin. Velan ottaminen ei pitkällä tähtäimellä ole kannattavaa.
30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.
Jokseenkin samaa mieltä.
Päiväkotimaksut on Espoossa korkeammat hyvätuloisilla, mikä on mielestäni hyvä ratkaisu ja niitä voidaan maltillisesti korottaa. En kuitenkaan lähtisi systemaattisesti viemään korotuksia kaikkialle. Asiakkaan tulojen tarkistaminen kaikkialla: kirjastoissa, terveysasemilla jne. ei kuulosta kovinkaan kätevältä. Esim. terveysasemien maksujen korottaminen ajaisi hyvätuloisia yhä enemmän yksityisen terveydenhuollon pariin. On kuitenkin tärkeää, että alennusryhmät (eläkeläiset, työttömät, opiskelijat) huomioidaan palveluhinnoissa.
31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Täysin samaa mieltä.
Kansanedustajilla on riittävästi työtä eduskunnassa. Kansanedustajat ovat usein puolueidensa ääniharavoita, joita ei sitten kiinnostakaan istua kokouksissa paikalla. On tärkeää, että valtuustoon valitaan ihmisiä, joita aidosti kiinnostaa oman kuntansa asioiden hoito.
32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.
Täysin samaa mieltä.
Kunnan talouden kannalta on kestämätöntä, jos joudutaan maksamaan viiden vuoden ajan palkkaa ihmisille, joita ei käytännössä enää tarvita kunnan toiminnan pyörittämiseen. On tärkeää, että henkilöstöä pyritään parhailla mahdollisilla tavoilla uudelleen sijoittamaan toisiin tehtäviin, mutta loputtomiin ei kunta voi toimia veronmaksajien rahoilla suojatyöpaikkana.
33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.
Jokseenkin eri mieltä.
Tällä hetkellä lain mukaan puolet kunnanhallituksesta saa olla kunnan työntekijöitä. Kenties rajoitusta voitaisiin vähän tiukentaa esimerkiksi kolmasosaan. Kunnan työntekijä tuskin on valmis karsimaan oman yksikkönsä rahoituksesta, vaikka se olisi veronmaksajan kannalta paras vaihtoehto. Silloin on tärkeää, että hallituksessa on tarpeeksi muita kuin kunnan omia työntekijöitä. Toisaalta on kuitenkin tärkeää, että kunnan päätöksenteossa myös kunnan työntekijöiden ääni pääsee kuuluviin.
Vastaukseni vaalikoneen 6. osan (Ihminen) kysymyksiin löytyy täältä.