Tällä hallituskaudella on hyväksytty ilmastolaki, tiukennettu hiilineutraaliustavoitetta, laadittu sektorikohtaisia tiekarttoja, tuettu energiaremontteja ja kevyenliikenteen hankkeita. Paljon ilmastotyötä on kuitenkin vielä edessä.
On huolestuttavaa, kuinka aina kriisin iskiessä joidenkin puolueiden ensimmäinen reaktio on, että ilmastotavoitteista pitäisi tinkiä. Ilmastonmuutos ei pysähdy kriisien ajaksi. On löydettävä keinot selviytyä molemmista. Selkeä hiilineutraaliustavoite ja pyrkimys sitä kohti on myös yritysten ja kotitalouksien etu.
Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan runsaasti toimia konkreettisten päästövähennysten saavuttamiseksi. Niin kuntien, yritysten, yksityishenkilöiden kuin valtionkin tulee kantaa tästä vastuuta. Yhteiskuntana voimme tukea yrityksiä ja ihmisiä siten, ettei kukaan ajautuisi kohtuuttomiin tilanteisiin, mutta ei pidä odottaa, että ilmastonmuutos pysähtyisi ilman, että mikään totuttu muuttuisi.
Tässä neljä poliittisesti vaikeaa ja yksi helppo asia, jota hiilineutraaliustavoitteeseen pääsy vaatii. Aluksi vaikeat:
1. Liikenteen päästövähennykset. Ne eivät yksinkertaisesti onnistu, mikäli liikenteen rahoitus valuu henkilöautoliikenteen tukemiseen. MAL-sopimusten pitää tukea liikenteen päästövähennyksiä, ei eritasoliittymien rakentamista.
2. Kulutus. Suomalaiset eivät ole kovin ilmastoystävällisiä kuluttajia. Lihansyöntiä pitää ihan oikeasti vähentää. Ilmastoystävällisistä valinnoista tulee tehdä helpoimpia ja halvimpia.
3. Maatalouden päästöt. Maataloudessa on valtavasti potentiaalia biokaasun ja hiilensidonnan osalta. Sen lunastaminen vaatii kuitenkin kokonaisvaltaista tukipolitiikan uudistamista, jolla samalla varmistetaan maatalousyrittäjien toimeentulo.
4. Metsien hiilinielut. Hiilinielujen romahtaminen on otettava vakavasti. On surullista kuulla naljailua ennallistamisasetuksesta tai kiertelyä hakkuumääristä. Liika on liikaa. Hakkuumääriä on vähennettävä.
Ja sitten se poliittisesti helppo:
5. Hiilidioksidin talteenotto ja muut keksinnöt. On helppo laskea uusien keksintöjen varaan, mutta hankalampi saada niistä toimivia ja kustannuksiltaan järkeviä. Osaamiseen ja TKI-hankkeisiin kannattaa kuitenkin satsata.
Kirjoitus ilmestyi osana vuoden 2022 joulukalenteriani, jossa pureuduin ajankohtaisiin poliittisiin teemoihin, joista mielestäni oli syytä puhua ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.