Puhuin valtuuston kokouksessa tänään vasemmiston valtuustoaloitteesta koskien puhdastilojen järjestämistä sisäilmasta sairastuneille. Vastaus on käynyt puheenjohtamani Tila- ja asuntojaoston kautta ja siinä kuvataan varsin perusteellisesti sitä, mitä kaupunki tekee varmistaakseen aivan kaikkien kaupungin kiinteistöjen terveellisyyden ja turvallisuuden. Senhän pitäisi olla kaupungin tavoitteena.

Olen kuitenkin huolissani korjausvelan jatkuvasta kasvusta, joka vaarantaa tämän tavoitteen toteutumisen. Valtuuston yhteisellä päätöksellä perus- ja vuosikorjauksiin pitäisi pystyä osoittamaan enemmän rahaa. Tämän vuoksi halusin jaoston puheenjohtajana avata valtuustolle nykytilannetta.

Kuva: Pohjois-Tapiolan koulu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On varmasti selvää, että kaupungin tavoitteena tulee olla, että aivan jokainen koulu- ja päiväkotirakennus on terve ja puhdas. Olen kuitenkin huolissani siitä, millaiset edellytykset kaupungilla on varmistaa omistamiensa kiinteistöjen hyvä kunto.

Espoolla on noin 1500 kiinteistöä, joiden arvo on arvioiden mukaan noin 1,43 miljardia euroa. Kyse ei ole mistään aivan pienestä omaisuudesta. Sen korjausvelka on pari vuotta sitten arvioitu olevan noin 117 miljoonaa euroa ja perusparannustarvetta olisi noin 181 miljoonan euron edestä. Ja noiden lukujen tarkastelussa on vain n. 60% rakennuskannasta. Eli todellinen luku on vielä paljon suurempi.

Tarvittaisiin vuosittain noin 46 miljoonaa euroa vuosikorjauksiin, mikäli tätä velkaa haluttaisiin aidosti kuroa umpeen. Viime vuonna vuosikorjauksiin käytettiin noin 16,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna käytettävissä on siitä puolet. Myös pieniin perusparannuksiin ja elinkaarta jatkaviin korjauksiin on edellistä vuotta merkittävästi vähemmän rahaa käytössä. Korjausvelka toisin sanoen vain kasvaa koko ajan.

Tilanne on tällä hetkellä se, että vuosikorjaukset on ollut pakko keskittää vikakorjauksiin. Sammutellaan tulipaloja ja juostaan hätiin, kun putket rikkoontuvat tai katto vuotaa, mutta systemaattista ja vastuullista pitkän tähtäimen ylläpitoa tällä rahasummalla ei pysty toteuttamaan.

Tämä on johtanut siihen, että on helpompaa toimia vuokratiloissa. Niissähän ulkopuolinen ylläpitää kiinteistöä ja kaupunki maksaa tämän omiin kiinteistöihin verrattuna korkeampina vuokrina. Tänä vuonna ulkoiset vuokrat ovat nousseet yllättäen niin paljon erinäisistä väistöistä johtuen, että Tilapalveluissa on ollut pakko siirtää vuosikorjausrahoja 7,3 miljoonaa euroa ulkoisten vuokrien maksuun. Se on ainoa liikkuva raha liikelaitoksen sisällä, jota on voitu käyttää. Tämä vaan kiihdyttää kierrettä, jolla kaupungin oma kiinteistökanta rapautuu.

Arvoisat valtuutetut,

Puhun tästä siksi, että haluan, että olette tietoisia tästä valtavasta haasteesta. Haluan myös, että ymmärrätte, miksi kaupungin kiinteistöjen vuokria tullaan jossain vaiheessa nostamaan. Ei ilkeyttään vaan, jotta kiinteistöjen ylläpito voidaan varmistaa paremmin. Aivan kuten ulkoisilla vuokrillakin varmistetaan jo nyt yksityisten kiinteistöjen ylläpito. Samalla pitää huolehtia siitä, että toimialoille kompensoidaan vuokrakorotukset täysimääräisesti.

Arvoisat valtuutetut,

Vuosikorjausten lisäksi peruskorjauksia on jouduttu lykkäämään huolestuttavalla tavalla. Olemme sopineet investointikaton vuosia sitten. Summa on pysynyt samana, vaikka rakennusurakoiden hinnat ovat nousseet. Jos investointikatossa ei ole indeksikorotusta, jo nyt varsin puutteellisesta 10 vuoden investointiohjelmasta putoaa vuosittain kohteita vielä lisää pois ihan vaan rakennuskustannusten nousun vuoksi. Indeksikorotus siis tarvittaisiin myös investointikattoon.

Mielestäni tulisi myös miettiä, että voitaisiinko tarpeelliset peruskorjaukset jotenkin irroittaa omaksi osiokseen, ettei uudiskohteiden rakentaminen lykkäisi niitä.

Lopuksi haluan kannattaa valtuutettu Råmanin valtuustotoivomuksia. Hiilidioksidipitoisuuttahan mitataan jo muutamissa pilottikohteissa. Toki sitä voisi tehdä useammassakin kohteessa. Samalla on tarkkaan mietittävä, että mitkä kaikki mitattavat asiat ovat sellaisia, joilla parhaiten ja kustannustehokkaasti voidaan huomata olosuhdemuutokset ja ennaltaehkäistä kiinteistöjen kunnon rapautumista ja sisäilmaongelmia.

 

 

 

 

Kaupungin kiinteistöjen korjausvelan kasvu on pysäytettävä
Tagged on: