Tässä vastaukseni Länsiväylän vaalikoneeseen. Kommentoida saa kirjoituksen alle. Kuulen mielelläni erilaisia näkökantoja asioihin.

 

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Varovainen kyllä.

Päivähoitomaksujen maksimisummaa voidaan tarvittaessa vähän korottaa, mikäli Espoon taloustilanne on huono. Tällä hetkellä Espoossa päivähoidon hinta/ensimmäinen lapsi vaihtelee ilmaisesta 268 euroon kuukaudessa tulojen mukaan suhteutettuna. On kuitenkin tärkeää että maksujen suuruus pysyy progressiivisena siten, että sekä isän että äidin on kannattavaa käydä töissä varallisuudesta riippumatta. Ilman kunnan tukemaa päivähoitoa vaarana olisi erityisesti naisten jääminen vuosiksi kotiin, mikä ei edistäisi kansantaloutta eikä tasa-arvoa.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla

Ei välttämättä.

Kaupungin budjettia pitää katsoa kokonaisuutena ja vasta sen jälkeen miettiä voidaanko haluttu taso sosiaali- ja terveyspalveluissa saavuttaa vai pitääkö jostain tinkiä tai veroja nostaa. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveyspalvelua eikä sitä pidä unohtaa, vaikka nyt kunnallisvaalien alla puhe onkin pyörinyt enemmän vanhuspalvelulain myötä vanhusten huollossa. Nykyiset lapset maksavat tulevaisuudessa jatkuvasti ikääntyvän väestömme vanhustenhoidon.

Kaipaisin lisäselvityksiä Espoon vanhustenhuollon tilasta ennen lisärahan myöntämistä. Kunnan on taattava hyvä ja ihmisarvoinen vanhuus kaikille eikä siitä voida kuitenkaan tinkiä. Mikäli rahaa todella kaivataan eikä mistään voida enää nipistää, voidaan harkita myös kunnallisveron korotusta. Espoon veroprosentti on kuitenkin yksi Suomen alhaisemmista. Ihan ensimmäisenä vaihtoehtona en siihen kuitenkaan tukeutuisi.

 

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Ei.

Pitää muistaa, että maahanmuuttajia on monenlaisia: Suomeen opiskelijoiksi tulleita, työperäisiä maahanmuuttajia, suomalaisen kanssa naimisiin menneitä ja väkivaltaa paenneita. Virolaisella ja gambialaisella oppijalla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Siinä missä virolaisista vain 0,2% on lukutaidottomia, ei gambialaisista jopa 53,5% osaa lukea edes äidinkieltään.

En siis sitoisi kielten opiskelua sosiaaliturvan ehdoksi, mutta kannustaisin siihen jokaista maahanmuuttajaa muilla tavoin. On tärkeää, että jokainen maahanmuuttaja nähdään yksilönä ja heille tarjotaan juuri heille sopivia sopeuttamiskeinoja niin viranomaisten kuin kolmannen sektorin puoleltakin. Uskon, että niin maahanmuuttajan itsensä kuin Suomen kansantaloudenkin kannalta työllistyminen on yksi tärkeimmistä tavoista sopeutua uuteen maahan. Kielitaito on sille tärkeä edellytys.

 

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Kyllä.

Tarkotetaanko ”päihdehuollon kuntoutusyksiköllä” tässä avohoitoyksikköä, kuntoutuslaitosta vai kumpaa tahansa? Kuntoutuslaitoksen olisin valmis ottamaan lähinaapurustooni Espoon Mankkaalle. Avohoitoyksiköt sijoittaisin mielummin kaupungin keskustoihin hyvien liikenneyhteyksien päähän. Jos itse asuisin jossain Espoon keskuksista, en vastustaisi avohoitoyksikköä naapurissani. On kaikkien kannalta hyvä, että päihderiippuvaiset saavat hoitoa ja jonnekin nuo hoitolaitokset on sijoitettava.

 

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Ei.

Pakottaminen on yleensä huono keino aktivoida. Sopivaan työhön ohjaaminen ja kurssimahdollisuuksien tuominen esille on tärkeää, mutta mikäli ihminen itse kokee koulutuksen tai tarjotun työpaikan turhaksi tai epämiellyttäväksi, siitä tuskin hyötyy kunta tai työnantajakaan. Kannatan kaikille yhteistä perustuloa, jossa ei nykyisen sosiaaliturvan tavoin ole kannustusloukkuja vaan vähäisenkin työn tekeminen on kannattavaa. Uskon että se toimisi parempana kannustimena kuin pakkokurssit.

 

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Se olisi kivaa, mutta…

Mielestäni on tärkeää, että lippujen hinnat pysyvät kohtuullisina, mutta ennen kun poistaisin hinnat kokonaan, käyttäisin rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen: länsimetron ja kaupunkiradan jatkoon ja Raide-Jokeriin.

Lisäksi ruuhkamaksuasiaa pitäisi selvittää vielä lisää. Paljonko maksujärjestelmän ylläpito maksaisi? Paljonko siis ruuhkamaksuilla saataisiin kerättyä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen ja lipun hintojen alentamiseen? Jos hyötysuhde olisi hyvä ja tasapuolinen malli ruuhkamaksujen keräämiselle löydettäisiin, voitaisiin ruuhkamaksuilla mahdollistaa lipun hintojen pysyminen kohtuullisina tai jopa poistaminen kokonaan.

Tallinnassa ollaan aloittamassa kokeilua, jossa joukkoliikenne on tallinnalaisille ilmaista. Kokeilua on hyvä seurata ja ottaa mallia meilläkin; mikä toimii, mikä ei? Pitäisi aluksi selvittää kuinka isosta summasta on kyse.

 

Vastaukset kysymyksiin 7-13 täältä.

Länsiväylän vaalikone 1. osa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *