Espoossa Jorvin sekä Espoon sairaalan päivystysjonot, etenkin viime kesänä helleaikaan, venyivät jopa kymmeniin tunteihin. Vanhojen ja huonokuntoisten ihmisten istuttaminen sairaalan odotusauloissa on kaikkea muuta kuin inhimillistä ja voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Päivystyksen tilanne herätti monet päättäjät vaatimaan toimintaan parannuksia.
Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta sai lokakuussa selvityksen sairaalapaikkojen riittävyydestä ja toiminnan parantamisesta. Kyseessä onkin paljon mutkikkaampi kokonaisuus kuin ensiarvaamalla ajattelisi. Vaikka toki myös se ilmeisin, eli sairaalapaikkojen lisääminen auttaisi asiaa.
Suurin ongelma on kuitenkin hoitohenkilökunnan puute vähän jokaisessa vaiheessa hoitopolkua: vanhusten pitkäaikaishoidossa niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, kotisairaalassa, Espoon sairaalassa, terveyskeskuksissa jne. Tilanteeseen on ryhdytty etsimään ratkaisuja niin oppilaitosyhteistyön kautta kuin ulkomailta tehtävien rekrytointienkin keinoin. Myös erilaisia varahenkilöjärjestelmiä on ryhdytty kehittämään, jotta henkilöstö ei kuormitu ja, että työvoimaa olisi saatavilla muuttuvissa tilanteissa.
Myös potilaskierron prosesseja on arvioitu ja on tunnistettu mm. tarve vahvistaa kotiutustiimin toimintaa. Samalla tulee varmistaa mahdolliset kotiutuksen jälkeiset jatkohoidot ja -kuntoutukset.
Liikkuvan sairaalan (=Liisa) toiminnan aloitettua toimintansa pitkäaikaishoidon asukkaiden päivystyskäynnit on saatu puolitettua. Keskiviikkona hyväksytyssä talousarviossa Espoon valtuusto päätti lisätä Liisan toiminnan vahvistamisesti lisärahoitusta.
Espoon sairaalan päivystysosaston toiminnan turvaamiseen ja laajentamiseen lisättiin myös rahoitusta, mutta on selvää, että tulevina vuosina tarve tulee olemaan merkittävästi suurempi. Yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä, yksin Espoossa, kasvaa 12 100 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Siksi myös ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoitoon pitää panostaa. Myös pitkäaikaishoitopaikkoja tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee olla enemmän, jotta niiden puutteessa potilas ei joudu makaamaan sairaalassa.
Ei siis mikään helppo kokonaisuus ratkaistavaksi, mutta olen tyytyväinen, että lukuisia toimia on tunnistettu ja lähdetty jo viemään eteenpäin. Työ jatkuu toiminnan siirryttyä hyvinvointialueelle.
Kirjoitus on yksi vuoden 2021 aluevaaliteemaisen joulukalenterini luukuista. Kalenterissa esittelin 24 syytä kiinnostua Suomen ensimmäisistä aluevaaleista, jotka järjestetään 23.1.2022.