Sote-uudistus on tehty ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihteessa. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena oli hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.
Näin uusimaalaisesta näkökulmasta, menoja hillitään vähän turhankin rivakasti, kun jo ensimmäisenä toimintavuonna lähes kaikilla alueilla talouden alijäämä on valtava.
Länsi-Uudellamaalla se on n. 70 miljoonaa euroa.
On hirveää lukea kohtuun kuolleista vauvoista, Jorvin ambulanssijonoista, vastaamattomista ajanvaraussoitoista tai sitten sosiaalityön kriisistä, kun todellisuus on se, että nykyisistäkin palveluista pitäisi jotenkin muka pystyä säästämään.
Sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan varmasti järjestää fiksummin ja jostain voidaan karsiakin. Myös digitalisaatio oikein käytettynä voi tuoda helpotusta. Pahoin kuitenkin pelkään, ettei näillä toimilla yksin pystytä tehostamaan työtä vajeeseen nähden riittävästi.
Tällä hetkellä hyvinvointialueen ainoa keino saada lisää tuloja, on nostaa asiakasmaksut lakisääteiseen maksimiin. Se ei riittäisi lähimainkaan vajeen kattamiseen eikä kertarysäyksellä tehdyt korotukset ole inhimillisiä.
Seuraavalta hallitukselta toivon, että:
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitusta lisättäisiin. Perusterveydenhuoltoon ja eri ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää panostaa, mutta ei sitä voi tehdä suoraan erikoissairaanhoidon rahoituksesta. Kyllä ne sydäninfarkti- ja syöpäpotilaatkin pitää hoitaa.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulee tarkastella uudestaan. Pääkaupunkiseudulla korostuvat mm. asunnottomuus ja maahanmuuttajien suuri määrä, jotka tulisi nykyistä paremmin huomioida rahojen jaossa. On ilmiselvää, että vaikkapa sotatraumojen hoito tai ihmiskaupan uhrien auttaminen ja tulkkipalvelut vaativat enemmän resursseja. Ensi vuoden alussa myös tänne sotaa paenneet ukrainalaiset saavat kotikuntaoikeuden ja sitä myötä pääsevät hyvinvointialueiden tarjoamien palvelujen piiriin. Tämä tulee huomioida hyte-alueiden rahoituksessa.
Hyvinvointialueille tulee, vähintään pidemmällä tähtäimellä, antaa verotusoikeus. Vain siten alueet voivat itsekin vaikuttaa tuloihinsa.
Kirjoitus ilmestyi osana vuoden 2022 joulukalenteriani, jossa pureuduin ajankohtaisiin poliittisiin teemoihin, joista mielestäni oli syytä puhua ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.