11. Terveyskeskukset

11. Terveyskeskukset

Ehkä eniten huomiota aluevaalien yhteydessä on saanut kysymys siitä, missä terveyskeskukset sijaitsevat jatkossa. Terveyskeskukset ovat suurimmalle osalle meistä tuttuja vaikkapa silloin, kun pitää hakea lääkärintodistuksia, käydä erilaisissa seulonnoissa tai saada vaikkapa antibioottikuuri. Myös Espoossa terveyskeskusten sijainneista on käyty paljon keskustelua

10. Päivystys

10. Päivystys

Espoossa Jorvin sekä Espoon sairaalan päivystysjonot, etenkin viime kesänä helleaikaan, venyivät jopa kymmeniin tunteihin. Vanhojen ja huonokuntoisten ihmisten istuttaminen sairaalan odotusauloissa on kaikkea muuta kuin inhimillistä ja voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Päivystyksen tilanne herätti monet päättäjät vaatimaan toimintaan parannuksia.  Hyvinvoinnin

9. Maahanmuuttajapalvelut

9. Maahanmuuttajapalvelut

On kaikkien etu, että Suomeen muuttavat uudet asukkaat kotoutuvat mahdollisimman nopeasti ja pääsevät sujuvasti osaksi yhteiskuntaamme. On tärkeää, että jokainen Suomessa asuva ymmärtää oikeutensa erilaisiin palveluihin ja osaa niitä käyttää. Lain mukaan kuntien ja nyt myös hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa,

8. Rahoitus

8. Rahoitus

Vanhenevan väestön maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee vain kasvamaan. Samalla uusia, kalliita hoitomuotoja keksitään jatkuvasti lisää, mikä on tietysti hieno asia, mutta pakottaa tekemään valintoja sen suhteen, että mihin yhteiskunnalla on varaa. Kysymys on siis kompa. Tietenkään rahat eivät

7. Sosiaalityö

7. Sosiaalityö

Kuka tahansa meistä saattaa ajautua elämässään umpikujaan. Silloin voi olla haastava hahmottaa, mistä päästä tilannetta voi edes lähteä purkamaan. Aikuissosiaalityöntekijät auttavat elämän erilaisissa kriisitilanteissa, kartoittavat asiakkaan tarvitsemat palvelut ja neuvovat mahdollisten erilaisten tukien hakemisessa. Apua voi saada esimerkiksi asumis- ja

6. Väkivallan ehkäisy

6. Väkivallan ehkäisy

Liian monissa parisuhteissa tai perheissä on epätervettä kontrollointia tai henkistä mitätöintiä, joka kaventaa ihmisen vapautta.  Väkivalta on väärin ilmenipä se sitten taloudellisena, seksuaalisena, henkisenä tai fyysisenä väkivaltana. On tulevien hyvinvointialueiden vastuulla, että väkivallan monet kasvot tunnistetaan asiakas- ja potilastyössä ja,

5. Hoitovelka

5. Hoitovelka

Koronapandemian hoito on lykännyt monia terveyskeskuskäyntejä ja kasvattanut jonoja aina suunterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin. Todellista hoitovelan määrää on vaikea arvioida, sillä käyttämättä jäänyt hoitokerta ei välttämättä tule koskaan käytetyksi tai saattaa johtaa raskaampien erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen myöhemmin tai näkyä jollain aivan toisella

4. Työhyvinvointi

4. Työhyvinvointi

Sosiaali- ja hoiva-alan henkilöstön riittävyydestä on oltu huolissaan jo vuosia. Koronapandemian vuoksi tilanne on monilla työpaikoilla akuutti, mutta myöskään pitkällä tähtäimellä väestön vanhenemisen myötä työvoimapula ei ole helpottumaan päin. Mahdottomaksi riittävien käsiparien saaminen hoivatyöhön käy, mikäli samaan aikaan koulutetut, työssään

3. Kuljetuspalvelut

3. Kuljetuspalvelut

Lain mukaan kunnan on tarjottava kuljetuspalvelua niille vammaisille ja iäkkäille, jotka eivät pysty liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. Heille toimivat kuljetuspalvelut ovat elintärkeitä sujuvan arjen pyörittämiseksi. Espoossa otettiin käyttöön vuoden alusta paljon huolia herättänyt Kulkukeskus -malli. Aiemman Lähitaksin sijaan kuljetuksia alkoi välittää

2. Ruoka-apu

2. Ruoka-apu

Ruoka-avun tarjoaminen ei ole ollut kunnille lakisääteisesti pakollista vaan sitä on tehty eri vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakuntien toimesta. Kaikissa Suomen kunnissa ei ole ruoka-aputoimintaa lainkaan. Niissä, joissa on, kunnat ovat toimineet yhteistyökumppaneina ja antaneet avustusta toiminnalle. Nyt sosiaali- ja terveyspuolen järjestöjen