Sosiaali- ja hoiva-alan henkilöstön riittävyydestä on oltu huolissaan jo vuosia. Koronapandemian vuoksi tilanne on monilla työpaikoilla akuutti, mutta myöskään pitkällä tähtäimellä väestön vanhenemisen myötä työvoimapula ei ole helpottumaan päin. Mahdottomaksi riittävien käsiparien saaminen hoivatyöhön käy, mikäli samaan aikaan koulutetut, työssään jo toimineet ihmiset jäävät pois alalta uupumisen vuoksi. 

Työterveyslaitoksen viime vuonna teettämässä Mitä kuuluu? -kyselyssä jopa n. 40% sotealan työntekijöistä koki, että heidän työmääränsä oli kohtuuton. Lähes joka kolmas puolestaan kärsi psyykkisestä rasittuneisuudesta. Vastaajia kyselyssä oli 24500, joten otos on varsin kattava. Sairaslomien määrän kasvaminen kuormittaa entisestään heidän taakkaansa, jotka työssä vielä sinnittelevät ja uupumisen kierre on valmis. 

Organisaatiouudistukset ovat aina työntekijöille kuormittavia. Etenkin, jos muutosvaiheessa ei ymmärretä antaa aikaa tutustua mahdollisesti muuttuviin toimintatapoihin, esihenkilöihin, kollegoihin ja teknisiin järjestelmiin. Toisaalta muutosvaiheissa piilee myös mahdollisuus parantaa työskentelykulttuuria ja korjata seikkoja, jotka aiheuttavat työntekijöille turhaa kuormitusta. Niiden tunnistaminen vaatii työntekijöiden kuuntelemista ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. 

Kaikkia sosiaali- ja terveystyön epäkohtia ei toki saada korjattua hyvinvointialueille siirtymisen yhteydessä, sillä muutos on muutenkin niin valtava ja aikaa sen valmisteluun lopulta todella vähän. Tärkeintä on kuitenkin luoda prosessi, joilla työhyvinvointia tullaan jatkossa seuraamaan systemaattisesti ja jolla esille nousseet epäkohdat pyritään korjaamaan jatkossa. Ilman motivoituneita ja työssään jaksavia sairaanhoitajia, lääkäreitä, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja muita sosiaali- ja hoivatyön ammattilaisia, hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi toimia sillä tasolla, kuin mihin olemme onneksi saaneet tottua.

Kirjoitus on yksi vuoden 2021 aluevaaliteemaisen joulukalenterini luukuista. Kalenterissa esittelin 24 syytä kiinnostua Suomen ensimmäisistä aluevaaleista, jotka järjestetään 23.1.2022.

4. Työhyvinvointi
Tagged on: