14. Vanhusten palvelut

14. Vanhusten palvelut

Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja sillä, miten iäkkäiden ihmisten palvelut saadaan järjestettyä, on merkittävä vaikutus paitsi koko hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksiin, myös ihmisten luottamukseen tulevaisuuden suhteen. On voitava luottaa siihen, että meistä kaikista otetaan kyllä koppi, kun omat voimat eivät riitä. 

13. Neuvolat

13. Neuvolat

Neuvolat ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla siihen, että Suomessa pienten lasten ja vauvojen kuoleminen on hyvin harvinaista. Neuvoloissa äidistä ja perheestä otetaan koppia jo raskauden alusta lähtien ja kuljetaan rinnalla aina lapsen kouluikään asti. Tarkoituksena on antaa lapselle rokotusohjelman mukaiset rokotukset,

12. Tyttöjen talo

12. Tyttöjen talo

Leppävaarassa toimiva Tyttöjen Talo on ollut tämän syksyn Espoossa erityishuomion kohteena. Valtuuston enemmistö vuosi sitten päättäessään Taloudellisesti kestävä Espoo -sopeutusohjelmasta (=TakE) linjasi, että kaupunki säästää 50 000 euroa vuosittain siirtämällä Tyttöjen talon toiminnan kaupungin omaksi toiminnaksi.  Tyttöjen Talo on tarjonnut

11. Terveyskeskukset

11. Terveyskeskukset

Ehkä eniten huomiota aluevaalien yhteydessä on saanut kysymys siitä, missä terveyskeskukset sijaitsevat jatkossa. Terveyskeskukset ovat suurimmalle osalle meistä tuttuja vaikkapa silloin, kun pitää hakea lääkärintodistuksia, käydä erilaisissa seulonnoissa tai saada vaikkapa antibioottikuuri. Myös Espoossa terveyskeskusten sijainneista on käyty paljon keskustelua

10. Päivystys

10. Päivystys

Espoossa Jorvin sekä Espoon sairaalan päivystysjonot, etenkin viime kesänä helleaikaan, venyivät jopa kymmeniin tunteihin. Vanhojen ja huonokuntoisten ihmisten istuttaminen sairaalan odotusauloissa on kaikkea muuta kuin inhimillistä ja voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Päivystyksen tilanne herätti monet päättäjät vaatimaan toimintaan parannuksia.  Hyvinvoinnin

9. Maahanmuuttajapalvelut

9. Maahanmuuttajapalvelut

On kaikkien etu, että Suomeen muuttavat uudet asukkaat kotoutuvat mahdollisimman nopeasti ja pääsevät sujuvasti osaksi yhteiskuntaamme. On tärkeää, että jokainen Suomessa asuva ymmärtää oikeutensa erilaisiin palveluihin ja osaa niitä käyttää. Lain mukaan kuntien ja nyt myös hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa,

8. Rahoitus

8. Rahoitus

Vanhenevan väestön maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee vain kasvamaan. Samalla uusia, kalliita hoitomuotoja keksitään jatkuvasti lisää, mikä on tietysti hieno asia, mutta pakottaa tekemään valintoja sen suhteen, että mihin yhteiskunnalla on varaa. Kysymys on siis kompa. Tietenkään rahat eivät

7. Sosiaalityö

7. Sosiaalityö

Kuka tahansa meistä saattaa ajautua elämässään umpikujaan. Silloin voi olla haastava hahmottaa, mistä päästä tilannetta voi edes lähteä purkamaan. Aikuissosiaalityöntekijät auttavat elämän erilaisissa kriisitilanteissa, kartoittavat asiakkaan tarvitsemat palvelut ja neuvovat mahdollisten erilaisten tukien hakemisessa. Apua voi saada esimerkiksi asumis- ja

6. Väkivallan ehkäisy

6. Väkivallan ehkäisy

Liian monissa parisuhteissa tai perheissä on epätervettä kontrollointia tai henkistä mitätöintiä, joka kaventaa ihmisen vapautta.  Väkivalta on väärin ilmenipä se sitten taloudellisena, seksuaalisena, henkisenä tai fyysisenä väkivaltana. On tulevien hyvinvointialueiden vastuulla, että väkivallan monet kasvot tunnistetaan asiakas- ja potilastyössä ja,

5. Hoitovelka

5. Hoitovelka

Koronapandemian hoito on lykännyt monia terveyskeskuskäyntejä ja kasvattanut jonoja aina suunterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin. Todellista hoitovelan määrää on vaikea arvioida, sillä käyttämättä jäänyt hoitokerta ei välttämättä tule koskaan käytetyksi tai saattaa johtaa raskaampien erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen myöhemmin tai näkyä jollain aivan toisella