Järjestin ympäristölautakunnan ja Espoon Kestävän kehityksen ohjelmaryhmän vierailulle Fortumin Suomenojan voimalaitokselle. Sekä ympäristölautakunta että KeKe ohjelmaryhmä etsivät toimia, joilla Espoon kasvihuonekaasupäästöt saataisiin laskuun. Päästövähennystavoitteista huolimatta päästöt nousivat viimekin vuonna 7% ja suurimpana syynä tähän on ollut se, että Fortum on lisännyt kivihiilen ja vähentänyt maakaasun polttoa Suomenojan voimalaitoksella.
Positiivista oli, että Fortum on aidosti miettinyt miten tulevaisuuden kaukolämpö kannattaisi hoitaa: avaamalla kaukolämpöverkko sähkönjakeluverkon tapaan. Espoossa on jo muutama pilottikohde, jossa rakennuksen hukkalämpö voidaan syöttää takaisin kaukolämpöverkkoon ja rakennuksen omistaja saa lämmöstä markkinahinnan verran rahaa takaisin. Fortum säästää siinä, ettei sen tarvitse investoida kalliisiin laitoksiin niin paljoa. Tällä menetelmällä kaukolämmön kokonaistarve vähentyy, kustannukset pienenevät ja kaikki voittavat.
Kaukolämpöverkkoa kannattaa siis laajentaa ja hyödyntää jatkossakin. Sillä on kaikki mahdollisuudet olla ympäristöystävällisin, taloudellisin ja tehokkain lämmitysjärjestelmä. Vaarana on kuitenkin kivihiilen halpa hinta maailmalla. Yhdysvaltojen liuskeöljyn käyttöönoton myötä kivihiilen hinta on romahtanut naurettavan matalaksi ja vakuudet siitä, että Fortum luopuisi jollain tähtäimellä kivihiilestä jäivät puuttumaan. Tälläkin hetkellä samalla tontilla ollut maakaasuvoimala oli poissa käytöstä, sillä kivihiili on taloudellisesti kannattavampaa. Mikään määrä lämmön yhteistuottoa avoimella verkolla ei korvaa niitä päästöjä, joita kivihiilen poltosta syntyy. Siksi on hyvä, että Espoon omassa rakennustuotannossa varaudutaan monipuolisiin lämmön ja sähkön tuotantomenetelmiin. Maalämpöä, kaukolämpöä, lämmön talteenottoa, aurinkosähköä ja tuulivoimaa.
Jotta kivihiilen polttoon voitaisiin vaikuttaa, tarvittaisiin valtion tai EU:n väliintulo. Maakaasua ja uusiutuvaa lämmöntuotantoa tulisi verottaa vähemmän, kivihiiltä enemmän tai vaihtoehtoisesti päästöoikeuksien hintaa pitäisi selvästi nostaa. Tätä toivoi myös Fortum itse, sillä Fortumin käyttämä tekniikka ja osaaminen olisivat uudessa tilanteessa erittäin kilpailukykyisiä.
Espooseenkin on onneksi tulossa parin vuoden sisään ympäristöystävällisiä uudistuksia. Suomenojan jäteveden lämmön talteenottolaitos tulee keräämään lämmön Suomenojan poistoputken vedestä. Vermoon on puolestaan tulossa uusi biovoimala, joka polttaa pyrolyysiöljyä. Nämä vähentävät kivihiilen käytön tarpeellisuutta, mutta vain vähän.
Päättäjien ja asukkaiden asenteillakin on väliä. Ruotsissa ollaan Suomea huomattavasti edellä uusiutuvan energian käytössä ja yhtenä syynä on juurikin asenteet. Yritykset vastaavat kysyntään. Jos vaadimme puhtaampaa kaukolämpöä, sitä meille tarjotaan.
Kaiken kaikkiaan vierailu oli onnistunut ja keskusteluyhteys Fortumiin on nyt avattu. Esille tuli myös monia tapoja tehdä yhteistyötä Espoon kaupungin ja Fortumin välillä kiinteistöjen ympäristöystävällisempien ja edullisempien lämmitysratkaisujen löytämiseksi.
Juuri tälläistä vuorovaikutusta tarvitaan päätöksentekijöiden ja yritysten välillä, kiitos Henna ! Minulle oli yllätys,että Fortum etsii niinkin aktiivisesti keinoja tuottaa energiaa yhä enemmän uusiutuvilla polttoaineilla. Meidän on kaikin keinoin kannustettava hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, jos aiomme pysyä päästövähennysvauhdissa. Vaihtoehto eli ilmaston lämpeneminen jopa +5 C, on se huonoin vaihtoehto.