Huomenna ympäristölautakunnassa tarkastellaan edellisen valtuustokauden tavoitteiden toteutumista viime vuonna, lausutaan Finnoon sataman ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja tarkkaillaan Ämmässuon kaatopaikan vaikutuksia vesistöön.
1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/2013
Valtuustokauden tavoitteita on ollut 2:
1. ”Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Tavoitteena on kaupungin ympäristöjohtamisen kehittäminen.”
Mittareina on ollut ekotukihenkilöiden määrä, ekotukikoulutusten määrä, Vihreä Lippu-koulutuksiin osallistuneiden/koulutusten määrä.
Konkreettisesti: koulutetaan 100 uutta ekotukihenkilöä, 5 peruskoulutusta, 4 jatkokoulutusta seudullisesti, 2 ekotukitreffit, 6 ekotuki-infokirjettä, hankintapalveluja tuetaan ympäristöasioissa, VL-kurssien määrä pysyy ennallaan, osallistutaan RCE (Regional centre of expertise in sustainable education) työhön
-> Tavoite toteutuu, mutta itse mietin mittareiden oikeellisuutta. Miten mitataan sitä, onko hankintapalveluita ”tuettu ympäristöasioissa”? Pitää olla tarkkana tällä hetkellä valtuustossa valmisteltavan valtuustostrategian kanssa, että mittarien toteutuminen todella johtaa haluttuun päämäärään.
2. Päivitettyä ilmastostrategiaa toteutetaan. Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Mittareina toimenpiteiden määrä ja CO2-päästöt.
-> Tavoite toteutuu seurantaraportin mukaan osittain, mutta mielestäni tavoite päin vastoin epäonnistuu ja pahasti, sillä vuonna 2012 kokonaispäästöt ovat kasvaneet edellisvuodesta 7% ja asukaskohtaiset päästöt 5%.
Suurimpana syynä tähän on Fortum, joka on lisännyt kivihiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Tästä olemme useaan otteeseen keskustelleet lautakunnan jäsenten kanssa. Toivoisimme Fortumilta yhteistyötä kaupungin päästövähennystavoitteiden toteuttamisessa. Tällä hetkellä Espoo julistaa olevansa ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä, mutta koska Helsingillä on tiukemmat päästövähennystavoitteet ja Espoossa päästöt ei nykyisilläkään tavoitteilla (20% vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä) vähene vaan kasvaa, niin voisin lanseerata uuden sloganin: ”Espoo, ilmastonmuutoksen torjunnan perässähiihtäjä!”.
Kaivataan tiukempaa tahtoa, konkreettisempia toimia sekä ennen kaikkea Fortumin halua toimia vastuullisesti, jotta suunta saataisiin käännettyä.
4. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muuttaminen
Päivitykset kaupungin ympäristösuojelumääräyksiin johtuvat lainsäädännön muutoksista sekä valvontatyössä saaduista kokemuksista. Muutokset näyttävät varsin asiallisilta.
5. Maanrakennus Oy Laatutyö, Espoo Blominmäki, ylijäämälouheen murskauslaitosta koskevan ympäristöluvan myöntäminen.
Kyse on Blominmäen tulevan jätevedenpuhdistamon tontilla nykyisin sijaitsevasta murskauslaitoksesta, jonka lupa on mennyt vanhaksi.
Toimija ei tällä hetkellä voi alueella toimia, sillä alueella on moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön kieltävä päätös vuodelta 1983. Tämä oli unohtunut Uudenmaan Ympäristökeskukselta edellisen luvan yhteydessä vuonna 2009 ja Maanrakennus Oy Laatutyö on toiminut alueella virheellisesti annetulla ympäristöluvalla vuosia. Nyt kun lupa tuli katkolle, asia korjataan. Käytännössä voimme myöntää luvan, mutta moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ei alueella sallita ennen jätevedenpuhdistamon asemakaavan hyväksymistä. Sen jälkeen toimija voi tällä luvalla toimia alueella puhdistamon rakentamiseen asti.
6. Oy Teboil Ab, polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan rauettaminen, Kilonkartanontie 1, Espoo
Jakeluasemaa ei olla alettu rakentaa.
7. Oy Teboil Ab:n hakemus polttonesteiden jakeluaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan rauettamiseksi ja ympäristönsuojelulain 90 §:n mukainen suunnitelma toiminnan päättämisen jälkeisistä toimista.
Toiminta on loppunut.
8. HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan rauettaminen, Kukkaromäki 1, Espoo
Jakeluasemaa ei olla alettu rakentaa.
9. Ympäristölautakunnan lausunto Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Finnoon satamaan kaavaillaan mittavaa uutta asuin- ja satama-aluetta. Satamasta pidettiin arkkitehtikilpailu, jonka kolmesta voittajaehdotuksesta ollaan nyt suunnittelemassa yhdistelmäversiota. Kaikki kilpailuehdotukset pitivät kuitenkin sisällään mittavaa täyttömaalle rakentamista ja sen vuoksi hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointi.
Tämä on siis vasta arviointiohjelma, eli selitys lähtötilanteesta ja siitä, millaisia selvityksiä aletaan tehdä. Varsinainen arviointi tulee lautakuntaan vasta syksyllä.
Mielestäni arviointiohjelma on tehty huolella ja jos kaikki siinä mainitut asiat selvitetään, saamme varmasti kattavan ympäristövaikutusarvioinnin ruoppauksista, täytöistä ja meriläjityksistä. Arvioinnin ulkopuolelle jää kuitenkin BirdLife Suomen nimeämä kansallisesti tärkeä lintualue, Suomenojan lintukosteikko. Sataman sekä Finnoon metrokeskustan rakentaminen vaikuttaa kuitenkin myös voimakkaasti kosteikon linnuston elinvoimaisuuteen, joten täytyy kysellä siitä tehtyjen selvitysten perään.
10. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2012
Tarkkailuraportti tulee lautakunnalle tiedoksi. Vesien tila on huonontunut/paikoitellen pysynyt samana alueen sekä pinta- että pohjavesissä. Koko Ämmässuon alue on kuitenkin tarkassa ympäristö- ja ELY-keskuksen seurannassa jatkuvasti. Pohjavesien osalta pilaantuminen rajoittuu kaatopaikan alueelle ja tilanne on ollut saman kaltainen jo vuosia.
HSY on lautakunnan edellisessä kokouksessa hyväksymän lausunnon ansiosta liittämässä läheiset Kulmakorven asukkaat vesijohtoverkon piiriin, vaikka heidän kaivovesissään ei pitoisuuksia oltukaan havaittu. Pohjavettä enemmän itseäni huolestuttaa alueen joet ja purot, joita pitkin ravinteet valuvat läheisiin järviin. Vielä pitoisuudet eivät ole hälyttävän korkealla, mutta se johtuu vain järvien runsaasta vesimäärästä. On vain ajan kysymys, milloin vaikutukset alkavat näkyä.
ELY- ja ympäristökeskuksen edustajat ovat käyneet Ämmässuolla tällä viikolla, ja he ovat suunnitelleet yhdessä jatkotoimenpiteitä. Pelkkä seuranta ei riitä, jos tilanteen on jo todettu pahentuneen. Kyselen toimenpiteiden perään.
Hufvudstadsbladet teki asiasta vähän kärjistyneen jutun maanantaina 13.5.2013 ja siteerasi minua aika ikävästi. Toimittaja soitti minulle helatorstain jälkeisenä perjantaina kesken työpäivän ja alkoi kysellä asiasta, josta en silloin vielä tiennyt mitään. Helatorstain vuoksi kokousmateriaali tuli postitse kotiini vasta samana päivänä. Hän lupasi soittaa minulle seuraavalla viikolla ja tehdä jutun sitten. Yllätykseni olikin suuri, kun hän sitten olikin kirjoittanut jutun sen pikaisen keskustelun pohjalta ja siinä hän oli siteerannut minua, kun kerroin, etten tiennyt asiasta mitään. Medianhallintataitoni kaipaavat selväsi terävöittämistä.
Lehtijuttu on kuitenkin pistänyt ykeen, ELY:yn ja ehkä vähän minuunkin vauhtia tässä asiassa.
11. Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä
– Metron jatkon varikkoa ympäristökeskus kannattaa pohjavesisyistä Sammalvuoreen eikä Harmaakallioon. Samaa on kaupunginhallitus esittämässä nyt tulevassa (ma 20.5.2013) valtuuston kokouksessa, jossa päätetään metron jatkon maanalaisista asemakaavoista.
– Kielteinen lausunto Vanhakartanon kylän tilan Rn:o 6:250 Metsämaantien länsipuolelle tehtävälle uudistushakkuulle (valmisteilla Metsämaa-niminen asemakaava). Sijaitsee Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät -nimisen Natura-alueen vieressä.
– Myönteinen lausunto Helsingin suunnistajien hakemaan poikkeuslupaan pitää 1000 hengen suunnistuskilpailut Sorvalampi-Häkläjärven ja Myllyjärvi-Hepolammen luonnonsuojelualueella. Rasteja rajoitettiin sekä mainittiin, että vastaavaa kilpailua ei saa järjestää vuosittain. Vaikutuksia luontoon seurattava.
– Lausunto Velskola-Pitkäjärven eteläosan ranta-asemakaavaehdotukseen. Muuten ympäristökeskuksen lausunnot on otettu hyvin huomioon, mutta pari loma-asuntokorttelia (84012 ja 78009) on liian erillään muista rikkoen ehyen luontoarvokokonaisuuden ja ne pitäisi poistaa kaavasta. Lisäksi korttelin 84013 matkailua palvelevien rakennusten sijoittaminen Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukaiselle virkistysalueelle (V1), Natura-alueen viereen, on vastoin yleiskaavaa, eikä ympäristökeskus puolla rakentamisen sijoittamista paikalle.