A

  • Alkoholilainsäädäntö: Kannatan viinien myyntiä ruokakaupoissa. Saatavuuden helpottamisen on kuitenkin todettu lisäävän alkoholin käyttöä. Ennen uusia alkoholilain muutoksia, tulee seurata v. 2018 tehtyjen muutosten seurauksia kokonaiskulutukseen. Alkoholin väärinkäytön aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle sekä inhimilliset kärsimykset alkoholisteille ja heidän läheisilleen ovat merkittävät. Myös poliisin tehtävät lisääntyvät alkoholin kulutuksen kasvun myötä. Päihdekuntoutukseen tulee panostaa nykyistä enemmän.
  • Ammatillinen koulutus: Lähiopetuksen määrä ja laatu on turvattava opetuksessa. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti ammatillisen koulutuksen opetuksen tasoa merkittävästi ja asia tulee korjata seuraavalla hallituskaudella
  • Ammattiyhdistykset: On tärkeää, että työntekijät voivat järjestäytyä ja ajaa omia etujaan. Kuulemalla palkansaaja- ja työnantajajärjestöjä päädytään varmimmin kaikkia tahoja tyydyttävään lopputulokseen ja voidaan välttyä koko yhteiskunnan toimivuutta häiritseviltä lakoilta. On kuitenkin rajattava tarkasti ne asiat, joista kolmikannassa päätetään ja muistettava, etteivät kaikkien alojen työntekijöiden eikä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden edustajat istu neuvottelupöytien ääressä lainkaan. Demokratia ei saa kadota päätöksenteosta etujärjestöjen neuvotteluista huolimatta. (Paikallinen sopiminen: kts. Työelämä)
  • Avioliitto: Kaikilla ihmisillä pitää olla samat perusoikeudet sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai ihonväriin katsomatta. Tämä koskee myös avioliitto- ja adoptio-oikeutta.

E

  • Ehkäisy: Kannatan maksuttoman ehkäisyn tarjoamista kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Tällä tavalla voidaan paitsi ehkäistä seksitautien leviämistä ja vähentää raskaudenkeskeytyksiä myös jakaa vastuuta ehkäisystä sukupuolten kesken. Ilmaisten ehkäisymuotojen ohella on tärkeää tarjota tietoa ja monipuolista seksuaalikasvatusta.
  • Eläinten oikeudet: Kaikkia eläinlajeja tulee kohdella kunnioittavasti, ja uhanalaisten lajien suojeluun tulee panostaa. Nykyhallituksen lakkauttama eläinsuojeluasiamiehen virka tulisi palauttaa pikimmiten. Kaikessa eläintuotannossa pitäisi pyrkiä maksimoimaan eläinten hyvinvointi, eivätkä esimerkiksi ahtaat häkit mahdollista eläimelle hyvää elämää ja lajityypillistä käyttäytymistä. Turkistarhaus, jonka useat Euroopan maat ovat kieltäneet tai rajoittaneet, pitäisi lakkauttaa. Myös eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien rahoitusta tulisi lisätä.
  • EU: EU:n jäsenenä Suomi pääsee vaikuttamaan laajasti tärkeisiin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, ihmisoikeuksiin ja kauppasopimuksiin. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus edistää koko EU-alueen taloutta ja mahdollistaa työnteon ja opiskelun toisessa jäsenmaassa. Pienenä valtiona Suomen ei kannata jäädä yksin.
  • Esiopetus: Kannatan maksuttoman ja velvoittavan esiopetuksen laajentamista myös 5-vuotiaisiin. Velvoittavuus ja maksuttomuus tasoittaisi perhetaustoista johtuvia eroja lasten välillä. Erityisen tärkeää se olisi maahanmuuttajataustaisille lapsille. Lapsi saisi kielellistä tukea ja myös koko perhe integroituisi paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Viisivuotiaiden esiopetusta ei kuitenkaan tule kustantaa laatua heikentämällä. Jotta oppimista voi tapahtua, on ryhmäkoot pidettävä riittävän pieninä. (Kts. myös varhaiskasvatus)
  • Eutanasia: Mikäli potilaalla on sietämättömiä kipuja eikä parannuskeinoa ole, tulisi tämän saada valita halutessaan eutanasia. Päätöksen on aina oltava potilaan oma, vakaasti harkittu ja useamman kerran ilmaistu. Potilaan terveydentilasta tulisi olla vähintään kahden puolueettoman lääkärin näkemys ja molempien tulisi olla sitä mieltä, ettei parannuskeinoa ole. Myös saattohoidon tulee olla jatkossakin parantumattomasti sairaille potilaille mahdollista ja sen laatua tulee parantaa entisestään.

H

  • Hiilinielut: Hiilinielujen kasvattaminen on tärkeää, jotta Suomen päästöt saadaan käännettyä negatiivisiksi viimeistään 2030-luvun alussa. Hakkuiden vähentämisen lisäksi on panostettava luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja lisättävä suojeltujen metsien määrää. Metsänomistajia tulee palkita hiilinielujen kasvattamisesta ja kannustettava jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Puutuotteiden jalostuksessa tulee panostaa hiiltä pitkäksi aikaa sitoviin tuotteisiin kuten puurakentamiseen.
  • Hyvinvointiyhteiskunta: Arvostan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka pyrkii siihen, että kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään lähtötasosta riippumatta. Haluan  työskennellä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen ja kehittämisen puolesta.

K

  • Kehitysyhteistyö: Kehitysyhteistyön tukeminen on tärkeää, ja sen rahoitusta tulee lisätä 0,7%:iin bruttokansantulosta. Osa globaalia vastuutamme on tukea köyhimpiä maita ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä auttaa niitä selviytymään ilmastonmuutoksen seurauksista. Naisten asemaa tulee maailman laajuisesti parantaa koulutuksen avulla. Tuen Fingon Nolo totuus -kampanjaa.
  • Kevytyrittäjyys: Tällä hetkellä lainsäädäntö on epäselvää kevytyrittäjyyden osalta. Esimerkiksi eläkkeitä ja työttömyysturvaa koskevissa asioissa olisi selkeyttämisen varaa. Ylipäänsä tulee tunnistaa se, että työ on nykyään monimuotoista. Pitäisi luopua ajatuksesta, että vakituinen kokopäivätyö on ainoa oikea työn muoto. Myös ammattiliittojen tulisi huomioida nykyistä paremmin kevytyrittäjät ja freelancerit.
  • Koulutus: Suomi voi pienenä kansakuntana pärjätä vain nostamalla koulutuksen ja tutkimuksen tasoa. Kaikille tulee taata vähintään toisen asteen koulutus ja siitä on tehtävä aidosti maksutonta. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset on peruttava. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen resurssit on palautettava. Varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta myös 5-vuotiaille. Korkeakoulujen rahoitusta on lisättävä ja annettava niille riittävät resurssit jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisäämiseen. Lue kirjoitukseni korkeakoulujen rahoituksesta.

L

  • Lapsiperheet: Työn ja perheen yhdistämistä tulee helpottaa lisäämällä työn joustavuutta. Esimerkiksi pienten lasten vanhempien osa-aikainen työskentely tulisi tehdä helpommaksi. Samalla tulee mahdollistaa paremmin osa-aikainen päivähoito, varmistaa päivähoitopaikkojen riittävyys, järkevät etäisyydet niihin sekä huolehtia varhaiskasvatuksen laadusta. Järjestelmän tulisi huomioida paremmin myös erilaiset perhemuodot kuten yksin- ja yhteishuoltajien perheet sekä sateenkaariperheet.
  • Lentoliikenne: Lentämisen päästöjen vähentäminen vaatii kansainvälisiä ratkaisuja ja myös lentokonetekniikan kehittymistä. Se on kuitenkin hidasta, joten sillä välin Ruotsin mallin mukainen lentovero antaisi oikean signaalin siitä, että päästöjen kuluttaja maksaa päästöistään. Rahat voitaisiin ohjata ilmastotoimenpiteisiin tai vaikkapa Suomen sisäisen raideliikenteen kehittämiseen, jotta junalla matkustaminen olisi aidosti realistinen vaihtoehto niin matka-aikojen kuin matkakustannustenkin puolesta. Olen tehnyt Espoon valtuustossa aloitteen kaupungin edustus-, virka- ja ekskursiomatkojen lentomatkojen CO2-päästöjen kompensoinnista.
  • Lihansyönti: Kansanterveydellisistä, ekologisista ja eettisistä syistä ihmisiä tulisi kannustaa lihansyönnin vähentämiseen. Ruoantuotanto aiheuttaa myös merkittävän osan suomalaisten hiilidioksidipäästöistä. Maataloustuet pitävät tällä hetkellä lihan hintaa keinotekoisen alhaalla. Verotuksen ja tukien uudelleen ohjauksella kasvisvaihtoehtojen hinta saadaan laskettua huomattavasti lihatuotteita alemmaksi. Etenkin julkisissa laitoksissa kasvisruoan osuutta tulee lisätä ja lihaa käyttää vain erikoistapauksissa. Lue valtuustopuheeni lihan jättämisestä pois kaupungin luottamushenkilöiden kokoustarjoiluista. kts. vegaaniruoka

M

  • Maahanmuutto: Monikulttuurisuus ja sen ymmärtäminen on täysin välttämätöntä nykymaailmassa. Suomessa asuu lähes 400 000 vieraskielistä ihmistä hyvin erilaisista taustoista. Ilman maahanmuuttajia Suomen ikärakenne olisi vieläkin heikompi kuin se nykyisin on. Kansainväliset työntekijät ovat myös suomalaisille yrityksille rikkaus kansainvälisillä markkinoilla. Monikulttuurisuus, maahanmuuttajien kotouttaminen ja kielten opetus vaativat kuitenkin resursseja, jotta kaikki voivat tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.

N

  • Nato: Suomen tulee aktiivisesti ylläpitää mahdollisuutta liittyä Natoon, jotta liittyminen tarvittaessa olisi sujuvaa. Myös Ruotsin Nato-suunnitelmia tulee seurata. Yhteistyötä Naton kanssa on tärkeä lähentää niin koulutuksen, kriisinhallintaoperaatioiden kuin materiaalisten hankintojen suhteen. Juuri nyt EU:n ja Venäjän vastakkainasettelu, Ukrainan ja Krimin tilanne sekä Turkin ja Yhdysvaltojen poliittiset tilanteet ja Nato-kriittiset lausunnot eivät muodosta sopivaa hetkeä hakea jäsenyyttä. Lisäksi puolustusyhteistyötä Ruotsin ja EU:n kanssa kannattaa syventää entisestään.

O

  • Omaishoitajat: Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, jota on tuettava. Omaishoitajien palkkioita tulee korottaa. Lisäksi on turvattava lailla, että omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ovat yhdenmukaiset kaikkialla Suomessa. Myös omaishoitajayhdistyksen julkista avustusta pitäisi lisätä. Näin sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista ja omaishoidettavien mahdollisuutta kotihoitoon että hillitään kuntien sote-menojen kasvupaineita.
  • Opettajat: Jokaisen opettajan tulee saada työn vaativuutta vastaavaa palkkaa ja vertaistukea. Opettajiksi opiskelevien henkisen hyvinvoinnin tukemiseen tulee antaa enemmän resursseja. Olen allekirjoittanut Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) vaalitavoitteet.
  • Oppivelvollisuusiän nostaminen: Kannatan oppivelvollisuusiän pidentämistä, jotta yhtäkään nuorta ei syrjäytettäisi tästä yhteiskunnasta. Käytännössä ilman toisen asteen koulutusta jääneet nuoret ovat todella heikossa asemassa työmarkkinoilla tulevaisuudessa. Oppivelvollisuusiän pidentäminen velvoittaa myös kuntia varmistamaan, että koulutuspaikkoja on riittävästi. Samalla myös opetuksen laatua ja ohjausta opintojen nivelvaiheissa on parannettava.

P

  • Pakolaiset: Suomen tulee kantaa osansa globaalista vastuusta ja lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Maailmassa on tällä hetkellä yli 65 miljoonaa pakolaista, joista yli puolet on lapsia. Suomi ei voi kääntää heille selkäänsä. Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Lisäämällä kiintiöpakolaisten määrää voidaan samalla ehkäistä ihmiskauppaa ja -salakuljetusta. Lue kirjoitukseni inhimillisemmästä turvapaikkapolitiikasta.
  • Perhevapaauudistus: Perhevapaat tulee uudistaa siten, että vapaat jakautuvat tasaisemmin huoltajien kesken. Suomessa naiset käyttävät valtaosan kaikista perhevapaista. Se näkyy epätasa-arvona rekrytoinneissa, palkkauksessa, eläkekertymissä ja urakehityksessä. Isien mahdollisuus vahvempaan läsnäoloon lastensa elämässä on myös isän oikeus. Korvamerkityt vapaat auttavat tiiviimmän isä-lapsisuhteen muodostumiseen. Tämä tasoittaa isien asemaa myös mahdollisissa huoltajuuskiistatilanteissa.
  • Perintövero: Perintövero on monien taloustieteilijöiden mielestä järkevä vero, sillä se ei kohdistu työhön eikä vääristä markkinoita. Sillä voidaan myös tasata kansalaisten varallisuuseroja. Perintöveroa tulisi kuitenkin uudistaa kiinteistöjen osalta siten, että vero tulee maksettavaksi vasta, kun perittävä kiinteistö voidaan tosiasiallisesti myydä. Lesken hallintaoikeus kiinteistöön kestää tämän loppuelämän ajan ja on kohtuutonta, että toinen perillinen joutuu ottamaan lainaa maksaakseen perintöveron kiinteistöstä, jonka myyntitulot tulevat kenties vasta vuosien päästä. Tai vaihtoehtoisesti tämä joutuu luopumaan koko perinnöstä vain, koska ei pysty maksamaan perintöveroa ennen kiinteistön myyntiä. Se ei tunnu reilulta ja olisi helppo korjata. Kts. Verotus
  • Perustulo: Kannatan vastikkeetonta perustuloa. Se kannustaisi ihmisiä ottamaan vastaan lyhyitäkin työkeikkoja, kokeilemaan yrittäjyyttä ja kouluttautumaan ilman pelkoa tukien katkaisusta tai taloudellisen tilanteen yhtäkkisestä romahtamisesta. Vastikkeettomuus takaisi sen, että byrokratia aidosti vähenee ja ettei ihmisten voimavaroja kulutettaisi pompottamalla luukulta toiselle. Myös sosiaalitoimiston resursseja riittäisi enemmän tarpeellisiin tukipalveluihin, kun työntekijöiden aika ei kuluisi vastikkeellisuuden määrittelemiseen.

S

  • Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Kaikilla ihmisillä pitää olla samat perusoikeudet sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai ihonväriin katsomatta. Tämä koskee myös avioliitto- ja adoptio-oikeutta. Sateenkaariperheitä tulee kohdella tasa-arvoisesti muiden perhemuotojen kanssa. Kts. Tasa-arvo, Translaki
  • Sisäilma: Arkkitehtina haluan varmistaa, että rakentamisen laatu on hyvää ja, että sisäilmaongelmaiset koulut ja päiväkodit korjataan. Kaikilla kunnilla ei ole samoja resursseja tähän ja siksi valtion tulee viime kädessä varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori voi saada opetusta ja päivähoitoa terveissä tiloissa. Koulukorjauksien ajaksi oppilaille on järjestettävä kunnolliset väistötilat mahdollisimman läheltä. Kuntien pitää satsata kiinteistöjen vuosikorjauksiin ja ylläpitoon, jotta sisäilmaongelmilta voidaan jatkossa välttyä. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii vielä paljon lisää tutkimusta niin rakentamisen kuin oireiden tunnistamisen ja hoidon osalta. Olen allekirjoittanut sisäilmalupauksen.
  • Sote-uudistus: Sote-uudistuksen lähtökohtana pitää olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja palvelujen hyvä saatavuus. Sote-palveluja tulee tuottaa jatkossa myös tehokkaammin, jotta väestön ikääntymisestä huolimatta kaikille riittää tarvitsemaansa hoivaa. Sote-uudistusta tulisi edistää pienissä paloissa ja parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Sote-palvelut tulee siirtää kuntia laajemmille harteille, kuten jonkinlaisten maakuntien vastattaviksi. Sipilän hallituksen esitykseen verrattuna mahdollisilla maakunnilla tulee olla myös verotusoikeus, jotta maakunnan päättäjät voivat päättää muustakin kuin menoista ja leikkauksista. Sote-mallin tulee mahdollistaa erilaiset ratkaisut eri puolilla Suomea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla paras ratkaisu toteuttaa sotepalvelut ei välttämättä ole sama kuin Lapissa, vaikka molemmissa tulee tarjota laadukasta hoitoa. Terveyspalvelujen yksityistämisen ei tule olla sote-uudistuksen ensisijaisena tavoitteena eikä se tuo myöskään automaattisesti säästöjä tai parempaa laatua.
  • Sosiaaliturva: Sosiaaliturvan uudistuksessa tulee ottaa askelia kohti vastikkeetonta perustuloa. Välivaiheessa erilaisia tukia voidaan yhdistää ja tukiviidakkoa selkiyttää. Kaikki vastikkeellisuus lisää byrokratiaa ja aikaa menee tuen tarpeen ja riittävien aktiivisuustoimien todistelemiseen sen sijaan, että se menisi aidosti ihmisen elämäntilanteen parantamiseen. Minimietuuksien tasoa tulee korottaa. kts. Perustulo
  • Sukupuolikiintiöt: Useissa tutkimuksissa on osoitettu työelämän syrjivän naisia ja erilaisia vähemmistöryhmiä. Yksittäisillä työpaikoilla tasa-arvo voi toteutua, mutta kun tarkastellaan yritysten johtoryhmien kokoonpanoja laajemmin Suomessa, on selvää, että naiset ovat aliedustettuina. Kannatan sukupuolikiintiöitä pörssiyritysten hallituksiin. Kts. Tasa-arvo ja Perhevapaauudistus
  • Sähköautot: Suomen vanhan ja saastuttavan autokannan uudistumista tulee nopeuttaa ja sen saavuttamiseksi autoverosta tulee luopua vähäpäästöisimpien autojen kohdalla. Samalla paljon päästöjä tuottavien autojen autoveroa voitaisiin nostaa. Vety-, sähkö- ja kaasuautoilua tulisi edistää myös poistamalla niiltä käyttövoimavero. Sähköautoille tulee varmistaa riittävä määrä latauspisteitä.

T

  • Tasa-arvo: Kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle, toteuttaa itseään, vaikuttaa päätöksentekoon ja elää hyvää elämää. Erilaisten stereotypioiden purkamista on yhä jatkettava ja rasismia ehkäistävä. Suomessa myöskään sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole valmis. Sukupuolten epätasa-arvo työelämässä näkyy myös naisvaltaisten alojen matalammasta palkkatasosta verrattuna miesvaltaisiin aloihin. Myös ihmisten asenteissa miesvaltaisilla aloilla työskenteleviin naisiin ja toisaalta myös naisvaltaisilla aloilla työskenteleviin miehiin, on paljon korjaamista. kts. Perhevapaauudistus ja Sukupuolikiintiöt
  • Translaki: Translaki on saatava vihdoin maaliin seuraavalla hallituskaudella. Kenenkään ei pidä joutua luopumaan kyvystään lisääntyä tai käydä läpi pitkiä lääketieteellisiä tutkimuksia vain, jotta voi vahvistaa oman sukupuolensa toiseksi kuin mitä se on syntymässä määritelty. (Kts. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo)
  • Tuloerot: Tuloerojen kasvu lisää pahoinvointia, eriarvoisuutta ja rikollisuutta. Kannatan reilua politiikkaa, jossa jokaiselle annetaan yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja saada työstään hyvään elämiseen riittävää palkkaa. Koska kaikilla ei ole samat lähtöedellytykset elämässään, on tärkeää, että verotus on progressiivista ja kunnallisten palveluiden maksut ovat alhaisia tai niitä ei ole lainkaan.
  • Turvapaikanhakijat: Kaikkien kuntien on kannettava vastuuta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. On todella tärkeää, että kunnissa tehdään tarvittavat järjestelyt turvapaikanhakijoiden tarvitsemiin palveluihin kuten kouluihin, oppilashuoltoon ja terveydenhuoltoon. Lue lisää inhimillisemmästä turvapaikkapolitiikasta.
  • Turve: Seuraavalla hallituskaudella on päätettävä turpeen energiakäytön kieltämisestä. Turpeen polttaminen tuottaa kivihiiltäkin enemmän kasvihuonekaasuja, minkä lisäksi soiden kuivaaminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Soidensuojeluohjelma on pantava täytäntöön ja arvokkaimmat suot on suojeltava seuraavan hallituskauden aikana.
  • Työaikalainsäädäntö: Työaikalakia tulisi uudistaa. Ihmisten pitäisi voida vapaammin määrittää kuinka paljon työtä he haluavat tehdä. Tämä parantaisi työssä jaksamista, auttaisi työn sovittamista perhe-elämän kanssa sekä lisäisi vajaatyökykyisten ja eläkeläisten mahdollisuuksia osallistua osa-aikaisesti työelämään. Työajan vähentäminen lisää tehokkaita työtunteja, kun lyhyemmän työajan haluaa käyttää tehokkaammin. Lyhennetyn työajan tulisi kuitenkin olla sekä työnantajan että -tekijän tahdon mukaista. Matalapalkka-aloilla työntekijän ei ole välttämättä mahdollista tulla toimeen lyhennetyllä työajalla ja siksi olisi tärkeää, että jo palkkalistoilla oleville työntekijöille tarjotaan kokopäivätyötä ennen uusien osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista. Tulevaisuudessa automatisaation lisääntyessä työn määrä tulee joka tapauksessa monella alalla vähenemään ja työn vaativuus kasvamaan. Lisäksi työtehtävät, jotka eivät ole sidottuna tiettyyn paikkaan, tulisi voida suorittaa vapaammin muuallakin kuin työpaikalla.
  • Työehtojen paikallinen sopiminen: Työntekijöiden aseman parantaminen ja työelämän joustojen lisääminen on kannatettavaa. Tällaisista asioista olisi hyvä voida neuvotella paikallisesti. Työntekijöiden aseman heikentäminen yrityksen taloustilanteesta johtuen on haastavampi asia. Paikallisen sopimisen ehdoista tulisi sopia TES-järjestelmän puitteissa ja TES:in pitäisi toimia jonkinlaisena perälautana. Mikäli koko yrityksen toiminnan jatko on vaarassa ja työntekijät saadaan sitoutettua esimerkiksi väliaikaiseen työehtojen heikentämiseen, tulisi sen olla mielestäni mahdollista. Tätä ei kuitenkaan voida käyttää pysyvänä tapana heikentää työntekijöiden oikeuksia.

V

  • Vanhustenhoito: Viimeaikaiset uutiset vanhusten hoivakotien heikosta tasosta ovat herättäneet varmasti jokaisen. Asia ei kuitenkaan ole uusi, vaan moni omainen ja työntekijä on yrittänyt kertoa jo pitkään vanhustenhoidon hälyyttävästä tilasta. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin tarvitaan, mutta se ei yksistään riitä. Pitää myös panostaa valvontaan sekä luoda omaisille ja henkilökunnalle kanavia ilmoittaa epäkohdista anonyymisti. Lisäksi on tuettava ennaltaehkäiseviä toimia, jotta ihminen pysyy hyväkuntoisena ja omatoimisena mahdollisimman pitkään. Myös omaishoitajien asemaa tulee parantaa kts. Omaishoitajat.
  • Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tarjota lapselle edellytyksiä oppimiseen ja tasoittaa perhetaustoista johtuvia eroja lasten valmiudessa aloittaa koulupolku. Jotta varhaiskasvatus voi olla laadukasta, tulee ryhmäkoot pitää riittävän pieninä. Lapsen varhaiskasvatus on erityisen tärkeää maahanmuuttajataustaisille perheille. Lapsi saa kielellistä tukea ja perhe integroituu paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
  • Vegaaniruoka: Olen tehnyt Espoon valtuustossa aloitteen vegaaniruoan tarjoamisesta kouluissa. Aloite toteutui ja nyt Espoon kouluissa saa vegaaniruokaa. Olen itse vegaani, mutta koska ruokavalio on ihmisille niin henkilökohtainen asia, en halua puuttua kenenkään valintoihin moralisoivasti. Sen sijaan julkisissa ruokaloissa vegaaniruokaa tulisi olla tarjolla ja verotuksella ruokailua voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan. Kts. Lihansyönti.
  • Verotus: Verotuksen painopistettä tulee muuttaa työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen ja varmistettava, ettei pienituloisimmille aiheudu kohtuuttomia tilanteita. Kokonaisveroastetta en mieluusti nostaisi. Espoossa, jossa on yksi Suomen matalammista kuntaveroprosenteista, olen kannattanut maltillista veroprosentin nostoa mieluummin kuin lasten päivähoidosta ja koulutuksesta leikkaamista. Mikäli rahasta on tiukkaa, julkisissa palveluissa voidaan leikkausten sijaan säästää myös tekemällä asioita fiksummin esim. digitalisaation myötä. (Kts. myös perintövero, tuloerot)

Y

  • Ydinvoima: Viimeisimmät suomalaiset ydinvoimahankkeet ovat olleet kalliita ja rakentaminen on ollut hidasta. Ydinvoima ei lisää energiaomavaraisuutta, sillä ydinpolttoaine on ulkomaista. Hajautetulla uusiutuvalla energialla saisimme varmemmin, nopeammin ja nykyisin jo halvemmalla vähennettyä energiantuotannon päästöjä. En kuitenkaan kategorisesti vastusta ydinvoimaa ja pienreaktorien mahdollisuuksia kannattaa tutkia vielä lisää etenkin kaukolämmöntuotannossa.
  • Ympäristönsuojelu: Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tuhota ympäristöä tulevilta sukupolvilta. Kuudennen sukupuuttoaallon torjuminen vaatii ilmastonmuutoksen torjunnan ohella akuutteja toimia myös Suomessa, jossa luonnontilaisia metsiä on enää alle 5% kaikista metsistä. Vesistöjen rehevöityminen on jo nyt näkynyt leväongelmina uimarannoilla. Luontoarvojen turvaamisen ohella pölyn- ja meluntorjunta on tärkeää taajama-alueilla, jotta varmistetaan ihmisten terveellinen elinympäristö. Toimin vuosina 2013-2017 Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Olen vaatinut ja ollut mukana saamassa lisää resursseja vesiensuojeluun ja valmistelemassa kaupunkiin uutta ilmasto-ohjelmaa, puolustanut asukkaiden oikeutta puhtaaseen ympäristöön ja suojellut lähimetsiä.
  • Yrittäjät: Yrittäjä on monessa tilanteessa, kuten sairastuttuaan, tullessaan raskaaksi tai lapsen sairastuttua, hyvin heikossa asemassa. Yrittäjien sosiaaliturvan tulisi olla enemmän samanlainen kuin palkansaajilla. Myös toimeentulotuen ja työttömyysturvan ehtojen tulisi olla reilummat, sillä aina yrityksen tuotto ei riitä tosiasiallisesti elämiseen. Perustulo antaisi puskuria myös yrittäjälle. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken puolestaan auttaisi erityisesti naisvaltaisia yrityksiä, joissa yrittäjän itsensä tai työntekijän raskaus voi vaarantaa koko yrityksen olemassaolon.
  • Yritysvastuu: Suomella vauraana Pohjoismaana on vastuu näyttää esimerkkiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Se ei saa jäädä yksittäisten yritysten vapaan tahdon varaan vaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen, myös Suomen rajojen ulkopuolella, on oltava lakisääteistä. Jokainen ihminen on arvokas. Kannatan yritysvastuulakia.

(Kannat on koostettu vaalikonevastauksistani eduskuntavaaleissa 2019. Lista täydentyy ja tarkentuu eikä suinkaan yritä kattaa kaikkia tärkeitä asioita eikä näkökulmia niihin. Nämä eivät ole kiveen hakattuja kantoja vaan ajatuksiani nykytietojeni valossa. Pidätän oikeudet muuttaa mielipiteitäni, mikäli saan uutta tietoja tai hyviä vastaperusteluja.)