Kannatan reilua politiikkaa, jossa jokaiselle annetaan yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja saada työstään hyvään elämiseen riittävää palkkaa. On inhimillisesti oikein huolehtia myös heistä, joiden omat voimat eivät riitä. Meidän täytyy yhteiskuntana uudistua niin, että myös yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat pysyvät muutoksessa mukana. Meillä on varaa tukea ja auttaa kaikista köyhimpiä. Jokainen ansaitsee ihmisarvoista kohtelua ja hyvän elämän.

Säilytetään hyvinvointiyhteiskunta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pyrkii siihen, että kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään lähtötasosta riippumatta. Haluan työskennellä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen ja kehittämisen puolesta sekä varmistaa, että sille on riittävä rahoitus myös tulevaisuudessa. Työperäisellä maahanmuutolla ja hyvällä elinkeinopolitiikalla voidaan kuroa pienemmäksi väestön ikääntymisestä johtuvaa huoltosuhteen epätasapainoa. Samalla myös suomalaisten työllisyysastetta tulee nostaa.

Varmistetaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laatu. Päivähoidon ryhmäkoot tulee pitää tarpeeksi pieninä, jotta jokainen lapsi saa riittävästi aikuisen huomiota ja opastusta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palauttaa kaikille lapsille. Kannatan myös maksuttoman ja velvoittavan esiopetuksen laajentamista 5-vuotiaisiin. Se tasoittaisi perhetaustoista johtuvia eroja lasten välillä. Erityisen tärkeää se olisi maahanmuuttajataustaisille lapsille. Lapsi saisi kielellistä tukea ja myös koko perhe integroituisi paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Järjestelmän tulisi huomioida paremmin myös erilaiset perhemuodot kuten yksin- ja yhteishuoltajien perheet sekä sateenkaariperheet.

Monikulttuurinen Suomi. Monikulttuurisuus ja sen ymmärtäminen on täysin välttämätöntä nykymaailmassa. Suomessa asuu lähes 400 000 vieraskielistä ihmistä hyvin erilaisista taustoista. Ilman maahanmuuttajia Suomen ikärakenne olisi vieläkin heikompi kuin se nykyisin on. Kansainväliset työntekijät ovat myös suomalaisille yrityksille rikkaus kansainvälisillä markkinoilla. Monikulttuurisuus, maahanmuuttajien kotouttaminen ja kielten opetus vaativat kuitenkin resursseja, jotta kaikki voivat tuntea olevansa osa yhteiskuntaa. Suomen tulee myös kantaa osansa globaalista vastuusta ja lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Suomi ei voi kääntää selkäänsä maailman yli 65 miljoonalle pakolaiselle, joista yli puolet on lapsia. Pakolaiskiintiön kautta autamme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Näin voimme myös ehkäistä ihmiskauppaa ja -salakuljetusta.

Terapiatakuu. Yli puolet suomalaisista kokee elämänsä aikana mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmista kärsivä ei voi jäädä odottamaan kuukausikaupalla apua tilanteeseensa vaan helpotusta tarvittaisiin paljon nykyistä nopeammin. Tarvitsemme terapiatakuun, jotta voidaan varmistaa, että kaikki saavat tarvitsemansa hoidon tarpeeksi nopeasti. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmia on ehkäistävä, tunnistettava ja hoidettava nykyistä paremmin.

Arvokasta vanhuutta. Viimeaikaiset uutiset vanhusten hoivakotien heikosta tasosta ovat herättäneet varmasti jokaisen. Asia ei kuitenkaan ole uusi, vaan moni omainen ja työntekijä on yrittänyt kertoa jo pitkään vanhustenhoidon hälyttävästä tilasta. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin tarvitaan, mutta se ei yksistään riitä. Pitää myös panostaa valvontaan sekä luoda omaisille ja henkilökunnalle kanavia ilmoittaa epäkohdista anonyymisti. Lisäksi on tuettava ennaltaehkäiseviä toimia, jotta ihminen pysyy hyväkuntoisena ja omatoimisena mahdollisimman pitkään. Myös omaishoitajien tärkeää työtä tulee tukea korottamalla heidän palkkioitaan ja turvaamalla lailla, että omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ovat yhdenmukaiset kaikkialla Suomessa.