Uusimaa on Suomen vetovoimaisin alue ja sen asukasluku kasvaa voimakkaasti. Sen seurauksena vuokrat ja asuntojen hinnat ovat kivunneet monin paikoin tavallisen palkansaajan tavoittamattomiin ja yhä laajemmalle levittäytyvä asutus nakertaa virkistysalueita ja pidentää matkoja töihin, kouluun ja harrastuksiin. Kestävällä, joukkoliikenteeseen tukeutuvalla kaupunkisuunnittelulla ja riittävällä asuntotuotannolla varmistetaan asumiskulujen pysyminen kohtuullisina sekä mahdollistetaan kasvavan väestön päivittäinen liikkuminen työn, kodin ja palveluiden välillä sujuvasti. Kestävä rakentaminen tarkoittaa myös uudisrakentamisen laadusta huolehtimista ja sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaamista.
Raideliikennehankkeilla vauhtia asuntotuotantoon. Valtion tulee tukea raideliikennehankkeita valtion ja seudun kuntien välisillä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla (MAL) ja siten edistää asuntotuotantoa ja helpottaa pääkaupunkiseudun liikenteen sujumista. Raideliikenteen lisääminen on myös ilmaston kannalta hyvä vaihtoehto.
- Espoon kaupunkirata parantaisi Espoon lisäksi myös läntisen Uudenmaan joukkoliikenteen palvelukykyä ja on edellytyksenä Espoo-Lohja-Salo -radalle, eli Tunnin junalle Turkuun.
- Päärata kaipaa parantamista, jotta matka-ajat nopeutuvat ja junavuoroja saadaan lisättyä.
- Pisararata helpottaisi Helsingin ratapihan kapasiteettiongelmia.
- Itärata nopeuttaisi Itä-Suomeen ja Pietariin suuntautuvia matkoja merkittävästi ja toisi Porvoon ratayhteyden päähän Helsingistä.
Sisäilmaongelmat kuriin. Liian moni lapsi kärsii koulussa tai päiväkodissa huonosta sisäilmasta. Kuntien kapasiteetti korjauttaa epäterveitä tiloja on koetuksella ja jos monta koulua tai päiväkotia on todettu samanaikaisesti sisäilmaongelmaisiksi, on kunnissa jouduttu tekemään karuja priorisointeja. Valtion tulee auttaa kuntia selviämään sisäilmakorjauksista, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus opiskella ja opettajilla opettaa turvallisissa ja terveellisissä tiloissa.
Tukea asuntojen energiakorjauksiin. Neljännes Suomen energiankulutuksesta käytetään rakennusten lämmittämiseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tehokkaimpia tapoja säästää sekä luontoa että rahaa. Lakkautetut valtion energia-avustukset tulee palauttaa energiaremonttien vauhdittamiseksi. Kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen ja maalämmön käyttöönottoa tulee helpottaa.
Luontoarvoja vaalittava. Ilmaston muuttuessa eri kasvi- ja eläinlajien suojeluun ja erilaisten luonnon elinympäristöjen vaalimiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sitä tulee tehdä niin metsissä, soilla, puistoissa, vesialueilla kuin myös kaupunkien keskustoissa. Lähivirkistysalueita ja seudullisia viheralueita tulee säilyttää kaupunkiseutujen tiivistymisestä huolimatta.