Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollista, kiireellistä ja välttämätöntä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa todettiin lokakuussa 2018, että välttääksemme merkittävät inhimilliset, ekologiset ja taloudelliset vahingot, maapallon lämpeneminen tulisi rajoittaa 1,5 asteeseen. Suomen tulee kantaa kortensa kekoon omalta osaltaan ja pyrkiä olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen hiilinegatiivinen. Samalla Suomen tulee kirittää koko EU:ta riittäviin päästövähennyksiin.

Ripeiden ilmastotoimien ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa elämänlaadun kurjistumista vaan tapojemme muuttamista. Muutokset on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti siten, että myös yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat pysyvät muutoksessa mukana.

Puhdas energia. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisista yritystuista tulee luopua. Yrityksiä pitäisi päin vastoin kannustaa ilmastoystävällisyyteen. Fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen, öljyn ja turpeen poltosta tulee luopua 2020-luvulla. Sähköntuotantoa voidaan korvata uusiutuvalla energialla kuten tuulivoimalla ja aurinkoenergialla. Lämmöntuotannon korvaaminen sen sijaan aiheuttaa enemmän päänvaivaa, mutta on ratkaistavissa. Ensimmäisenä tulee keskittyä energiansäästöön esimerkiksi erilaisilla lämmöntalteenottojärjestelmillä. Kiinteistökohtaisten maalämpökaivojen lisäksi geotermisessä energiassa, aurinkolämmössä sekä pienydinreaktoreissa on tulevaisuuden potentiaalia, joka vaatii vielä lisätutkimuksia.

Vähäpäästöinen ajoneuvoliikenne. Etenkin kaupunkiseuduilla tulee panostaa merkittävästi enemmän joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Ajoneuvoliikenteen päästöjen vähentäminen käy nimittäin helpoimmin autolla ajettuja kilometrejä vähentämällä. Kaikkialla ja kaikille joukkoliikenne ei kuitenkaan ole varteenotettava vaihtoehto. Siksi myös autoilun päästöjä tulee voida vähentää. Suomen vanhan ja saastuttavan autokannan uusiutumista voidaan nopeuttaa poistamalla autovero vähäpäästöisimmiltä autoilta. Vanhojen bensiinikäyttöisten autojen muuttamista kaasu- ja etanolikäyttöisiksi tulisi myös tukea. Fossiilisten polttoaineiden verotusta tulisi asteittain nostaa, jolloin vähäpäästöisemmät polttoaineet tulisivat kilpailukykyisemmiksi.

Hiilinieluja vahvistettava. Metsien ekologisesti kestävän käytön raja tulee määrittää luotettavasti seuraavalla hallituskaudella ja tarvittaessa hakkuiden määrää on vähennettävä. Metsänomistajia tulee palkita hiilinielujen kasvattamisesta ja kannustettava jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Puutuotteiden jalostuksessa tulee panostaa hiiltä pitkäksi aikaa sitoviin tuotteisiin kuten puurakentamiseen. Soiden suojelu on otettava uudestaan hallituksen agendalle ja panostettava maanviljelyn hiilensidonnan tutkimukseen ja hyviksi havaittujen toimien käyttöönottoon. Kuudes sukupuuttoaalto on otettava yhtä vakavasti kuin ilmastonmuutos ja suomalaisten lajien pelastamiseksi on laadittava selkeä tiekartta. Avohakkuut valtion metsissä on lopetettava ja suojeltujen metsien määrää on lisättävä.

Lentovero. Lentämisen päästöjen vähentäminen vaatii kansainvälisiä ratkaisuja ja myös lentokonetekniikan kehittymistä. Se on kuitenkin hidasta, joten sillä välin Ruotsin mallin mukainen, lentomatkan pituuden mukaan porrastettu, lentovero antaisi oikean signaalin siitä, että päästöjen kuluttaja maksaa päästöistään. Rahat voitaisiin ohjata ilmastotoimenpiteisiin tai vaikkapa Suomen sisäisen raideliikenteen kehittämiseen, jotta junalla matkustaminen olisi aidosti realistinen vaihtoehto niin matka-aikojen kuin matkakustannustenkin puolesta.

Kulutus kestävämmäksi. Kertakäyttökulutus on tullut tiensä päähän. Kulutustuotteiden takuuaikoja on pidennettävä ja niiltä on vaadittava korjattavuutta ja kierrätettävyyttä. Ihmisten kulutuskäyttäytymistä voidaan myös kannustaa ilmastoystävällisempään suuntaan ohjaavalla veropolitiikalla sekä tukia uudelleen kohdentamalla. Ilmastoystävällisestä ruoasta, kuten kasviproteiineista, tulisi tehdä nykyistä halvempaa.