Ympäristölautakunnan kokoukset ovat lähteneet hyvin käyntiin ja lautakunnalla on hyvä henki. Tämän päiväisessä kokouksessa oleellisimpia asioita olivat Espoon meluntorjunnan toimintasuunnitelma sekä katsaus Ämmässuon kaatopaikka-alueen tilanteeseen.
1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 (kh-asia)
Espoon meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittu EU:n vaatimuksesta. Siinä esitetään mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä:
1. Laaditaan ohjeistus pientalo-omistajien ja -rakentajien omatoimiseen meluntorjuntaan.
2. Rakennetaan meluesteet väylien muun parantamisen yhteydessä seuraaviin kohteisiin:
Länsiväylä (Saunalahti, Nöykkiö ja Friisinniitty), Turunväylä (Nupuri, Tuomarila-Nihtisilta ja Friisinmäki), Kehä II (Suurpelto-Uusikylä), Finnoontie (Suomalaistenkuja), Kaitaantie
3. Selvitetään vanhojen asuinalueiden katuverkon meluntorjuntakohteiden kiireellisyysjärjestys.
4. Kerätään tietoa jo toteutettujen melua vähentävien päällysteiden kulutuskestävyydestä ja melua vähentävistä ominaisuuksista.
5. Tutkitaan mahdollisuutta nopeusrajoitusten alentamiseen katuverkolla.
6. Selvitetään sähkökäyttöisten autojen latausverkoston kehittämistarpeet.
7. Hankintoja tekevät tahot ohjeistetaan suosimaan sähkökäyttöisiä ja hybridiautoja.
8. Osallistutaan Ebus-testihankkeeseen. Hankkeessa koeajetaan useita eri sähköbussivaihtoehtoja.
9. Selvitetään Espoon hiljaiset alueet ja kartoitetaan lisäksi espoolaisten hiljaisiksi mieltämiä paikkoja.
10. Raidemelun torjunnan tehostamiseksi selvitetään rakennusohjeet vaihteiden aiheuttaman erityishäiriön vähentämiseksi ja tiedotetaan niistä rakentajille.
Oma ongelmansa on lentomelu, joka ei ollut selvityksessä mukana, sillä lentoaseman ympäristölupa on edelleen yölentojen osalta kesken. Lentoaikoja on vaikea rajata, sillä lausunto pitäisi saada myös kaikilta ulkomaisilta lentoyhtiöiltä. Espoossa ei ole virallisia lentomelualueita, joten asia ei ole yhtä jämäkästi hallussa kuin Vantaalla. Kuitenkin lentomelusta valitetaan paljon, joten kyseessä on todellinen ongelma.
Itse olisin kaivannut toimenpiteisiin enemmän konkretiaa pelkkien selvitysten sijaan. Toisaalta tiedän, että resursseja toteutukseen on niukasti ja ohjelmasta haluttiin tehdä oikeasti toteutuskelpoinen. Nyt se on usean toimialan kompromissi. EU:n asettaman aikataulun vuoksi ohjelman avaaminen tässä vaiheessa olisi ollut hankalaa ja toisaalta se olisi jäänyt heikoksi, kun toimialat eivät olisi sitoutuneet siihen täysillä. Päätin siis silittää ohjelmaa myötäkarvaan ja ehdottaa vain pientä tarkennusta päätösehdotukseen.
Esitin, että ympäristölautakunta velvoittaa ympäristökeskusta raportoimaan lautakunnalle vuosittain meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä. Näin saamme käsiimme raportit ja selvitykset ja voimme itse kysellä konkreettisten toimenpiteiden perään. Raportointivelvollisuus antaa ohjelmalle myös ryhtiä.
Lisäksi ehdotin päätökseen lisättäväksi lausetta: ”ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että toimintasuunnitelma lähetetään/saatetaan tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, tekniselle lautakunnalle ja rakennuslautakunnalle otettavaksi huomioon toimialoja koskevien toimenpiteiden osalta.” Ilman ohjelman jalkautusta muille lautakunnille, se jää luottamushenkilöiltä täysin pimentoon.
Molemmat ehdotukseni hyväksyttiin yksimielisesti. Seuraavaksi ohjelma menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
4. Lausunto Vantaan kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 luonnoksesta
Vantaa ja Helsinki ovat tehneet vastaavanlaiset toimintasuunnitelmat, joihin ei tässä yhteydessä ollut erityistä lisättävää.
5.Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnokse
Vesihuollon verkostoa esitetään laajennettavaksi Kotimäkeen, Brobackaan ja Oittaalle. Lautakunta katsoi lausunnossaan, että myös Kolmperä tulisi liittää kaupungin vesihuoltoverkostoon, sillä se sijaitsee lähellä Ämmässuota, joka on kuitenkin Pohjoismaiden suurin kaatopaikka. Pohjaveden laadussa ei ole toistaiseksi havaittu ongelmia, mutta on ymmärrettävää, että alueen asukkaat ovat asiasta huolissaan.
6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2012
Ämmässuota tarkkaillaan jatkuvasti ympäristökeskuksen toimesta. Pohjavesissä ei onneksi ole havaittu ongelmia. Pintavesissä laadun heikkenemistä on sen sijaan ollut havaittavissa enemmän, mutta vedet käsitellään huolella ennen päätymistä Suomenojan jätevedenpuhdistamoon.
Hajuhaitat ovat jonkin verran lisääntyneet, sillä kuoppa, johon jätteet on johdettu, on täyttymässä ja jätevuori lähestyy maanpintaa. Vantaalla uusi jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa 2014 ja sen jälkeen Ämmässuolle tuodaan lähinnä tuhkaa, joten hajuongelma helpottunee tulevaisuudessa.
Kompostilaitosta ollaan saneeraamassa, mikä on varmasti hyvä asia, sillä viime vuonna toiminnassa oli ongelmia ja 1088 tonnia biojätettä on jouduttu kippaamaan sekajätteen joukkoon. Nyt lautakuntalaiset halusivatkin selvittää, että millaiset seisokit laitoksen toimintaan saneerauksen aikana tulee ja miten siihen on varauduttu. Asiaa selvitellään ja meitä infotaan aiheesta.
7. Espoon maantäyttöalueiden toiminta 2012
Maisemallisesti maantäyttöalueet ovat rumia, mutta muuta ympäristöhaittaa niistä ei ole ollut. Suurin osa maantäyttöalueista sijaitsee Ämmässuon alueella.
8. Ympäristölautakunnan syksyn 2013 kokoukset
9. Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä
LISÄASIANA:
10. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta
Hanke on kaikin puolin kannatettava ja ympäristölautakunnan aiemmat lausunnot on otettu aika hyvin huomioon AVI:n luvassa, joten lautakunta päätti olla valittamatta luvasta.
Suomenojan voimalaitoksen toimintaa ollaan muuttamassa seuraavalla tavalla:
– otetaan käyttöön biopolttoaine höyryvoimalaitoksella ja leijupolttokattilalaitoksella korvaamaan kivihiiltä
– otetaan käyttöön savukaasulauhdutin leijupolttokattilalaitoksella
– rakennetaan alueelle lämpöpumppulaitos, jolla otetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesistä ja voimalaitoksen jäähdytysvesistä lämpöä talteen hyödynnettäväksi kaukolämpönä (toimii myös sen jälkeen, kun puhdistamo siirretään Blominmäkeen)
– rakennetaan alueelle 6000-20 000 m3 vesisäiliö kaukolämpöakuksi.
Lautakunta oli aiemmassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että polttoainetta kuljettavan raskaan liikenteen ajoreitit pitää suunnitella siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän pölyämistä ja haittaa uudelle Finnoon alueelle. Tämä on huomioitu AVI:n antamassa luvassa.
Vieressä sijaitsevalle Suomenojan lintukosteikolle voimalaitoksen toiminnan muutos ei tuo enempää häiriötä, kuin on tähänkään asti tuonut.
Fortumin kivihiilen poltto on ollut suurin yksittäinen syy Espoon kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen ja kaupungin on ollut vaikea puuttua siihen. Hienoa nähdä, että Fortum toimii nyt itse aktiivisesti kivihiilen käytön vähentämiseksi.
Avoimuutta lautakunnan kokouksiin
Helsingin ympäristö- ja nuorisolautakunnat ovat päättäneet järjestää avoimen lautakunnan kokouksen. Se on mielestäni mitä parhain tapa avata kuntalaisille kaupungin päätöksentekoa. Itse en koe ympäristölautakunnan kokouskeskusteluissa olevan mitään salaamisen arvoista, joten olen alkanut miettiä voitaisiinko meilläkin ainakin kokeilla avointa kokousta.
Ensi syksynä lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön, joten silloin ei ole vielä otollinen aika kutsua ulkopuolisia paikalle, mutta ehkä keväällä. Asia on kuitenkin vasta mietintäasteella ja herättää ymmärrettävästikin ristiriitaisia tunteita: toiset ovat innoissaan, toiset pelkäävät kokousten muuttuvan jäykiksi ja muodollisiksi. Ainakin voimme seurata Helsingin kokemuksia ja ottaa oppia.
Keskustelu kokouksen jälkeen avoimuudesta innosti kuitenkin lautakuntaa kehittelemään muitakin lautakunnan toimintaa avaavia ideoita: asukasiltaa, jalkautumista teknisen keskuksen kokoustilasta ihmisten pariin ja kuntalaiskeskustelua tulevista kokousasioista. Tuli vahva tunne, että tämä lautakunta saa vielä jotain hienoa aikaan.