Valtuusto hyväksyi tänään yksimielisesti Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan. Sen tarkoituksena on tiivistää kaupunkia Kaitaan tulevan metroaseman ympäristössä. Uuden metrokeskustan rakentaminen olemassa olevaan ympäristöön, luonnonarvoiltaan tärkeiden alueiden viereen on ymmärrettävästi herättänyt asukkaissa huolta. Metron myötä Kaitaa tulee muuttumaan. Päätös siitä tehtiin silloin, kun valtuusto päätti Länsimetron jatkosta. Jatkon louhinnat ovat jo pitkällä ja asemaseutuja pitäisi päästä rakentamaan. Metro kulkee näillä näkymin Kaitaalle vuonna 2023.
Nyt on tärkeää varmistaa, että Kaitaan täydennysrakentaminen tehdään luontoarvoja ja olemassa olevaa kaupunkia mahdollisuuksien mukaan kunnioittaen.
Tein asiassa valtuustotoiveen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:
”Valtuusto toivoo, että kaupunki tutkii mahdollisuutta tehdä Hannusjärvellä kunnostustoimia kompensaationa maankäytön muutoksesta aiheutuvien, mahdollisten negatiivisten, vaikutusten vuoksi.”
Puhuin valtuustossa näin:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kaitaan alue on Länsimetron jatkeen asemaseuduista ehkä se kaikkein haastavin lisärakentamisen kannalta. Hannusjärvi ja Hannusmetsä ovat asukkaille ja koululaisille tärkeitä virkistyskohteita. Metrokeskustan kohdalla sijaitsee lisäksi liito-oravan ydinalueita ja reittejä, joiden riittävä säilyminen on jouduttu sovittamaan kokonaisuuteen huolella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.
Olemassa olevan pientalovaltaisen alueen tiivistämisessä on myös haasteensa. Lisäksi Iivisniemen 60-luvulla rakennetulla kerrostaloalueellakin on omat rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvonsa, joita täydennysrakentamisessa tulee vaalia.
Näiden reunaehtojen vuoksi Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan asukastavoite on asetettu selvästi muita asemaseutuja matalammaksi jo valmiiksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on eri käsittelyvaiheissa tarkentanut tavoitteita ja vähentänyt rakentamistehokkuutta alueen eri osista. Muun muassa Kaitamäen A1 alue muutettiin A2-alueeksi ja Hannusjärven molemmin puolin tehokkuutta on pienennetty.
Hannusmetsään ulottuvaa rakennettavaa aluetta lautakunta pienensi jo luonnosvaiheessa säästäen suunniteltua enemmän metsää virkistykselle. Lautakunta vaati myös lisättäväksi Kaitamäenpuistoon, Rullavuoreen sekä Bondaksenkalliolle asuntokorttelin keskelle virkistysaluemerkinnät, joiden tarkka koko ja sijainti arvioidaan asemakaavavaiheessa.
Viimeisessä käsittelyvaiheessa lautakunta edellytti, että ”Asemakaavoituksessa vältetään Hannusmetsän länsireunalla tiukkarajaista rakennetun ja luontoympäristön rajaa ja mahdollisuuksien mukaan jätetään A1-alan länsipuolen aluetta luonnontilaiseksi huomioiden mm. alueella sijaitseva kosteikko ja muut luontoarvot sekä Bondaksenkallion lakialue ja siihen liittyvä luontopolku.”
Lautakunta päätti myös, että ennen asemakaavoitusta selvitetään vielä METSO -elinympäristöjen, uhanalaisten sammalten, jäkälien ja kääpien esiintyminen sekä varmistetaan riittävät toimet niiden säilyttämiseksi.
Näiden päätösten turvin asemakaavavaiheessa voidaan varmistaa, että myös tarkemmat lajikohtaiset luontoselvitykset tehdään ja, että eniten huolta herättäneen Bondaksenkallion arvokkaimmat osat säilytetään edelleen virkistysalueena, vaikka alueen pääasiallisen tarkoitus olisikin asuminen.
Meidän kaikkien tehtävä on siis vaatia, että tarkemmassa suunnittelussa varmistetaan, että alueesta tulee viihtyisä ja luontoarvoja kunnioittava.
Arvoisa puheenjohtaja.
Hannusjärven tila ei uuden rakentamisen myötä saa heikentyä. Asukkaat ovat vuosia tehneet työtä vapaaehtoispohjalta järven tilan kohentamiseksi ja tämä työ ei saa mennä hukkaan.
Sen vuoksi teen toivomuksen, että kaupunki tutkii mahdollisuutta tehdä Hannusjärvellä kunnostustoimia kompensaationa maankäytön muutoksesta aiheutuvien, mahdollisten negatiivisten, vaikutusten vuoksi.
Toivomus on jaettu teille numerolla 15.