Vastaukset kysymyksiin 1-6 täältä ja kysymyksiin 7-13 täältä.
14. Espooseen pitää rakentaa lisää jäähalleja, koska jääurheilu on Espoossa hyvin suosittua.
Ei kaupungin kustantamana.
Espooseen voidaan rakentaa lisää yksityisiä jäähalleja, mutta en näe syytä, miksi kaupungin pitäisi niitä rakentaa. Uimahallien rakentaminen on perusteltua, sillä uimahalleissa suurin osa vuoroista on kaikille kaupunkilaisille vapaita vuoroja. Jäähalleissa taas suurin osa ajasta on jonkun tietyn urheiluseuran varaamaa harjoitusaikaa.
15. Espoo tarvitsee asuntorakentamiseen omanlaisensa hintasäädellyn hitas-järjestelmän, jolla voidaan rajoittaa asuntojen hintojennousua.
Ei välttämättä.
Hitas-asunnoissa on ollut omat ongelmansa. Ensinnäkin asuntojen hinnat ovat joissain paikoin kohonneet hintasäätelystä huolimatta köyhimpien ulottumattomiin, jolloin on ollut perusteltua kysyä, että miksi kaupunki tarjoaa halvempia asuntoja rikkaille.
Kauempana keskustasta Hitas-asuntojen myynti säädellyllä enimmäishinnalla on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Se taas on ajanut asuntojen omistajat vuokraamaan hitas-asuntonsa ulos ja koska kahta hitas-asuntoa ei voi omistaa samanaikaisesti, on asukas joutunut ostamaan uuden asunnon kuitenkin markkinahinnalla.
Asuntojen hintojen nousua voidaan hillitä varmemmin ja tasapuolisemmin kaavoittamalla lisää asuntoja ja varmistamalla ettei uudet asuntotuotantokohteet ole kaikki saman rakennuttajan käsissä. Koska asuntojen hintataso on ongelma Espoossa, en kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että Espoossakin selvitettäisiin vapaan asuntotuotannon ohella omaa hitas-mallia. Siinä kuitenkin Helsingin ongelmille pitää keksiä ratkaisut.
16. Espoon tulee kaavoittaa etenkin metron varteen tontteja 30-40 -kerroksisille asuintorneille ja profiloitua pilvenpiirtäjäkaupunkina.
Ei nyt ihan noinkaan.
Asuntorakentamisessa olisin maltillisempi. On tärkeää, että kaupunki on ihmisen mittakaavassa ja tuntuu kotoisalta. Korkeat tornit aiheuttavat pahimmillaan varjoisia pihoja ja tuulitunneleita. Kannatan kyllä tiivistä rakentamista metro- ja juna-asemien lähelle, mutta tiiviin rakentamisen ei tarvitse tarkoittaa kolkkoja pilvenpiirtäjiä. Mikäli metroa saadaan jatkettua Kivenlahteen tai jopa Saunalahteen asti, luodaan samalla viisi tai kuusi uutta metronvarsikaupunginosaa. Ihan heti ei kaavoitettava, hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä oleva maa-ala olisi siis Espoosta lopussa.
17. Espoon on tehtävä oma sitova päätös henkilöstön vähimmäismäärästä vanhuspalveluissa.
Ei.
Vanhustenhuoltoa pitäisi katsoa mielummin kokonaisuutena eikä niinkään keskittyä laitoshoidon henkilöstön vähimmäismäärään. Vanhusten toimintakykyisinä pysymistä ja kotona asumista on tuettava mahdollisimman pitkään.
Sitovissa laitoshoidon henkilöstömitoituksissa on se huono puoli, että vanhusten hoitotarve riippuu yksittäisen vanhuksen kunnosta, mikä voi vaihdella paljonkin. Henkilöstöä pitää aina olla sen verran kun tarvitaan, jotta voidaan turvata kaikille vanhuksille ihmisarvoinen elämä. Määrä voi vaihdella.
18. Terveyskeskuslääkäreiden saamiseksi Espoon on oltava valmis maksamaan lääkäreille naapurikaupunkeja korkeampia palkkoja.
Ei.
Lääkärien palkkoja pitää nostaa samaa tahtia naapurikuntien kanssa, jottei päädytä palkkakilpailuun kuntien välillä. Terveyskeskusten esimiestason johtajataitoihin ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli yksityiset lääkäriasemat pystyvät järjestämään viihtyvämmän työympäristön ja joustavammat työajat, valitsevat lääkärit mielummin yksityisen puolen. Lääkäreitä avustavaa henkilökuntaa voidaan myös palkata lisää, jotta lääkäri voi keskittyä potilaiden hoitamiseen.
19. Taloustilanteen niin vaatiessa Espoo voi tulevan valtuustokauden aikana nostaa veroprosenttiaan 19:ään (nyt 17,75) varmistaakseen toimivat peruspalvelut kuntalaisille.
Kyllä.
Espoossa on yksi maan alhaisimmista veroprosenteista. Alemmaksi jää vain Kauniainen ja Ahvenanmaan kunnat. Jos taloustilanne on todella niin huono että peruspalvelut ovat vaarassa, voidaan mielestäni veroprosenttia nostaa.
20. Espoon on pidettävä tiukasti kiinni itsenäisyydestään ja torjuttava kaikki yritykset kuntien yhteenliittämiseksi.
Ei aivan noinkaan, mutten näe tarpeeksi syitä liitokselle.
En ole vakuuttunut kuntaliitoksen kannattavuudesta. Jos kuntaliitokseen halutaan ryhtyä, täytyy varmistaa ettei päätöksenteko karkaa liian kauas espoolaisten ulottuvilta. Tietyistä asioita metropolialueella olisi hyvä päättää yhteisesti kuten terveydenhuolto, julkinen liikenne ja kaavoitus maakuntakaava-, ehkä yleiskaavatasollakin. Asemakaavatasoisista asioista ja lähipalveluista olisi hyvä päättää nykyisiä kuntia pienemmissä kaupunginosavaltuustoissa.
Ennen kuntaliitokseen ryhtymistä olisi kuitenkin vakavasti mietittävä, että mikä nykyisessä järjestelmässä on pielessä ja miten liitos korjaisi ongelman. Onhan nykyäänkin kuntarajat ylittäviä päätöksentekoelimiä kuten HSL. Kuntaliitoksen toteuttaminen olisi yksittäisenä tekona huomattavan kallis operaatio ja ainakaan toistaiseksi en ole kuullut tarpeeksi vakuuttavia perusteluja sen kannattavuudesta.
Tiukkapipoisesti Espoon ei kuitenkaan tarvitse pitää kiinni itsenäisyydestään vaan asioita voidaan selvittää ja etsiä paras ratkaisu.