Syksyn ensimmäisen valtuuston kokouksen asialista oli lyhyt, mutta kesälomalta palanneet valtuutetut jaksoivat silti puhua koko illan Espoon asioista. Erityisesti valtuustoaloite pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi kirvoitti tuntien keskustelun.
1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013-2022 sekä vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen
Hyväksyimme yksimielisesti esitetyn Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja kävin ympäristölautakunnan puheenjohtajana kiittelemässä hyvin laadittua suunnitelmaa. Alla valtuustopuheeni:
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty hyvin kartoittaen huolella tärkeimmät kehittämiskohteet. Kehittämissuunnitelmasta ilmenee, että haja-asutusalueiden saattaminen HSY:n vesihuollon piiriin ei ole aivan ilmaista. Priorisointia on siis ollut syytä tehdä. Priorisoinnissa on painotettu asukasmäärää, terveydellisiä ja ympäristöllisiä syitä kuitenkin niin, että pääpaino on ollut alueissa, joissa uusi verkko palvelisi mahdollisimman montaa asukasta. Vesiverkosto oli priorisoinnin jälkeen tarkoitus laajentaa vain Kotimäen, Brobackan ja Oittaan alueille. Ympäristölautakunnan puheenjohtajana olen kuitenkin erityisen iloinen, että mukaan on ympäristölautakunnan ja ympäristöterveyden lausuntojen perusteella otettu myös Kolmperän alue, ei niinkään asukasmääränsä vuoksi, mutta ympäristöllisistä ja terveydellisistä syistä. Kolmperä sijaitsee aivan Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan, Ämmässuon alueen vieressä. Vaikka pohjaveden heikentymistä ei olekaan havaittu itse kaatopaikan ulkopuolella, on ymmärrettävää, että Kolmperän asukkaat ovat olleet huolissaan kaivovesiensä puhtaudesta. Etenkin, kun Ämmässuolla on kaatopaikkatoiminnan lisäksi runsaasti muutakin ympäristöä rasittavaa toimintaa. Koska Kolmperän alue sijaitsee aivan nykyisen runkolinjan vieressä, investointikustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi. Hienoa myös, että Leppävaaran pääviemärin kapasiteetin riittämättömyyteen ja jäteveden ylivuotoihin ollaan kiinnitetty huomiota ja uusi runkoviemäri tullaan suunnitelman mukaan rakentamaan 2020-luvun alussa. Kaavoituksen yhteydessä on syytä jatkossakin tarkastella muiden seikkojen lisäksi kaavan vaikutusta vesihuollon järjestämiseen. Esimerkiksi Suvisaariston kaavoituksen myötä Suvisaariston vesiosuuskunnan mahdollisuudet hoitaa kasvavan asukasmäärän tarpeita ovat riittämättömät. Kaavoituksen kustannuksissa on siis huomioitava myös alueen liittäminen HSY:n vesiverkon piiriin. On tietenkin syytä myös miettiä, onko vesihuollon kannalta hankala, julkisen liikenteen ulottumattomissa oleva, luonnonkaunis alue sittenkään kaupungille paras mahdollinen kasvusuunta. Espoossa kannattaakin keskittyä tiivistämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja kaavoittamaan sellaisia uusia alueita, joille kunnallistekniikka pystytään toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin. Haja-asutusalueiden hallitsematon laajeneminen on siis syytä pitää kurissa. Tämän ohjelman toteutumisen jälkeen nykyiselläänkin viemäröinnin ulkopuolelle jää yli 5000 espoolaista. Tiiviissä kaupungissa on helpompaa ja kustannustehokkaampaa järjestää paitsi palvelut ja julkinen liikenne myös vesi- ja viemäriyhteydet.”4. Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Bemböle, alue 632100
Valtuusto hyväksyi asemakaavan, jolla mahdollistettiin Bembölen kahvituvan ja Smedsin tilan päärakennuksen ympäristön kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen, varovainen pientalojen lisärakentaminen sekä vähäisissä määrin toimitilarakentamista.
5. Matinkylän keskus II – Matinkallio, asemakaavan muutos, alue 312003
Kaava mahdollistaa toimistorakennuksen rakentamisen Matinkylään Länsiväylän varteen Iso Omenan läheisyyteen. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi, mutta koska lähialueiden paikoitus onkin kaavasta poiketen toteutettu pääosin rakennusten, pihakansien ja katualueiden alaisena maanalaisena pysäköintinä, on tontti vapautunut muulle rakentamiselle.
Keskustelua herätti Matinkylän liikenneongelmat. Kaava-alue on kuitenkin sen verran pieni, ettei sen mahdollistama lisärakentaminen juuri tilannetta pahenna. Matinkylän liikenneongelmiin ollaan onneksi kaupunkisuunnittelukeskuksessa tutkittu useita ratkaisuja ja vaihtoehdot nousevat jokaisen Matinkylän kaavan kohdalla aina uudelleen esille.
Keskustelusta huolimatta kaava kuitenkin hyväksyttiin yksimielisesti.
6. Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi
Valtuusto oli saanut vastauksen Veikko Simpasen (SDP) valtuustoaloitteeseen espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Vastaus oli perusteellinen ja Espoossa toteutetaankin jo monenlaisia projekteja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi, mutta koska työttömyystilanne on pahentunut vuodessa hälyttävästi (huhtikuussa 2013 oli 9334 työtöntä työnhakijaa, kun vuosi aikaisemmin samaan aikaan heitä oli ollut 6817) aiheutti aihe melkoisen puheiden tulvan.
Kolmisen tuntia kestänyt keskustelu oli monipuolinen ja ansiokas. Tässä muutamia nostoja siitä lähinnä Vihreiden valtuutettujen puheenvuorojen näkökulmasta:
Johanna Karimäki (vihr.) kävi listaamassa keinoja, joilla kaupunki voi varmistaa nuorisotakuun toteutumisen. On varmistettava peruskoulun päättäneiden nuorten ohjaaminen jatko-opiskeluiden pariin, riittävä resursointi etsivään nuorisotyöhön sekä tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen nuorille. Karimäki nosti yhdeksi nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen keinoksi oppisopimuskoulutuksen, jossa olisi syytä siirtyä Saksan malliin. Oppisopimusoppilaan ottaminen työpaikalle tulisi tehdä työnantajalle vaivattomaksi eikä palkka saisi olla liian korkea, sillä onhan oppisopimuskoulutus nimenomaisesti koulutusta, ei työtä.
Inka Hopsu (vihr.) kiitteli sitä, että Espoo ottaa jo nyt palveluja ja investointeja hankkiessaan huomioon sosiaalisesti kestävän kehityksen ja työllistymiskysymykset. Hän piti hyvänä myös tänä vuonna käyttöön otettavaa eläkeselvittelyiden toimintamallia, jolla on tarkoitus tunnistaa ne pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät enää ole työkykyisiä ja ohjata heidät eläkejärjestelyiden piiriin. Hopsu esitti toivomuksen, että kaupunginhallitukselle raportoidaan työllisyydenhoidon kuntakokeilun tuloksista ja työllisyystilanteen kehittymisestä puolivuosittain.
Hopsu oli lisäksi huolissaan työttömyyden periintymisestä ja keinoksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä hän nosti esiin koulunkäyntiavustajien palkkaamisen. Koulut saavat sillä tavalla tarvittavia apukäsiä opetukseen ja samalla nuoret kerryttävät arvokasta työkokemusta.
Myös demarien Hellström, kokoomuksen Lauslahti ja vihreiden Hyrkkö peräänkuuluttivat puuttumista nuorisotyöttömyyteen varhaisessa vaiheessa lapsiperheitä tukemalla.
Kokoomuksen Paattiniemi esitti toivomuksen, että alle 25-vuotiaille työttömille toimeentulotuen saajille tulisi nimetä yksi päävastuuhenkilö, jolla olisi kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta. Uotila (vas.) peräänkuulutti sitten myös resurssien lisäämistä, jonka tulisi näkyä syksyn budjettineuvotteluissa, mikäli toivomus aiotaan toteuttaa.
Susanna Rahkonen (vihr.) puhui välityömarkkinoista ja esitti toivomuksen siitä, että kaupunki voisi selvittää mahdollisuuksia edistää välityömarkkinoiden toimintaa yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Mari Nevalainen (vihr.) kävi puhumassa maahanmuuttajien työttömyydestä ja esitti työllistymisen keinoksi työn ohella järjestettäviä kielikursseja. Kielikurssit tulisi hänen ajatuksensa mukaan toteuttaa kaupungin järjestäminä, esimerkiksi muutamana tuntina palkallista kielikoulutusta viikossa.
Keskustelun loputtua kaikki sen aikana esitetyt toivomukset hyväksyttiin yksimielisesti.
7. Valtuustoaloite anonyymin työnhaun kokeilemisesta Espoossa
Vihreiden Inka Hopsun ja Mari Nevalaisen tekemä aloite anonyymin työnhaun kokeilemisesta Espoossa. Kerrankin valtuustoaloite on edennyt nopeasti ja johtaa konkreettisiin tuloksiin. Vastauksessa luvataan, että anonyymiä rekrytointiprosessia voidaan pilotoida kahdessa rekrytoinnissa Espoossa jo tänä syksynä ja ensi keväänä.
Nevalainen esitti toivomuksen, että kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys kaupungin anonyymien työnhakuprosessien kulusta ja tuloksista ja tässä yhteydessä arvoidaan kokemusperäisen tiedon pohjalta työnhakumallin jatko- ja laajentamismahdollisuuksista. Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.
8. Lausunnon antaminen kuntajakolain mukaisesta esityksestä
Kyseessä on erään Vihtiläisen toive saada liittää tonttinsa Espooseen, sillä hänen tonttiaan ympäröi Nuuksion kansallispuisto ja päästäkseen Vihtiin, asukkaan on ajettava aluksi kilometrejä Espoon suuntaan ja koukattava sieltä takaisin Vihdin suuntaan. Kesän viimeisessä kokouksessa asiaa käsiteltiin ja hallituksen ehdotus oli, että rajakysymyksiä käsitellään sitten kuntaliitosselvitysten ohella. Perussuomalaisten Veera Ruohon huolellisesti laaditun palautusesityksen ansiosta asia palautettiin hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.
Nyt asia kuitenkin palasi valtuustolle samanlaina ja Ruoho teki asiaa koskevan muutosehdotuksen, jota Vihreät valtuutetut puolsivat. Olimme aika kollektiivisesti Vihreänä ryhmänä sitä mieltä, että valtuutettujen on voitava tehdä tapauskohtaisia ratkaisuja ja että jos rajan siirtämisellä helpotettaisiin yhden ihmisen elämää, on se syytä tehdä. Kyseessä oli kuitenkin erikoinen yksittäistapaus, jollaisia ei tiettävästi ole joka puolella Espoon rajaa.
Muutosehdotus kuitenkin hävisi äänestyksen täpärästi (37/35, 1 tyhjä) pääasiassa kokoomuksen ja demarien äänillä ja hallituksen pohjaesitys siitä, että Espoo ei puolla rajan siirtoa, hyväksyttiin.