Oppilashuollolla tarkoitetaan koululaisen tai opiskelijan sekä koko kouluyhteisön niin psyykkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin edistämistä. Sitä toteuttavat kouluissa mm. kouluterkkarit, kuraattorit, koululääkärit, psykologit, opettajat ja rehtoritkin yhteistyössä nuorisotyön kanssa.
Sote-uudistuksen myötä kuntien sote-toimen vastuulla olleet oppilashuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden päätösvallan alle, kun opetustoiminta ja nuorisotyö jäävät kuntien vastuulle. Onkin siis erittäin tärkeää, että yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on jatkossa sujuvaa eikä vastuujako näy koululaisten arjessa mitenkään. Kouluterkkarille ja -kuraattorille pitää olla helppo päästä omassa koulussa.
Oppilashuolto antaa lapsille ja nuorille terveystarkastusten ohella matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua, tunnistaa erityisen tuen tarpeita, ohjeistaa terveellisten elämäntapojen pariin ja edistää seksuaaliterveyttä.
On tärkeä varmistaa, että hoitoketju ei katkea lapsen tai vanhemman ensimmäiseen yhteydenottoon vaan tunnistetaan jatkohoidon tai -palvelun tarve. Tämän osalta uudistus tuo myös mahdollisuuksia.
Espoo siirtyy osaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, mutta alueen suurimpana kaupunkina sen haasteet leimaavat koko alueen haasteita. Koulukuraattorien ja psykologien rekrytoinneissa on ollut suuria haasteita. Myöskään kouluterveydenhoitajien resurssit eivät ole olleet riittävät lapsimäärään nähden. Viime vuosina kouluterkkareita on siirretty koronatyöhön samalla, kun nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Se ei ole ollut kestävää. Espoon talousarvioon saimmekin lisättyä kirjauksen siitä, että koululaisten ja opiskelijoiden rokotuksia hoidetaan myös ostopalveluna. Ilman tuota kirjausta olisi vaarana ollut taas kahden kuukauden tauko kouluterveydenhuollon palveluista.
Kirjoitus on yksi vuoden 2021 aluevaaliteemaisen joulukalenterini luukuista. Kalenterissa esittelin 24 syytä kiinnostua Suomen ensimmäisistä aluevaaleista, jotka järjestetään 23.1.2022.