Eilen 14.1.2014 julkaistiin kauan odottamani Espoon kouluille ja päiväkodeille suunnatun Koulumetsä -kartoituksen tulokset*. Kartoituksen avulla on koostettu kartta, josta käy ilmi koulujen ja päiväkotien opetuksessaan käyttämät lähimetsät. Jatkossa karttatietoa on tarkoitus käyttää muun muassa kaavoituksen apuna.
Selvityksessä kysyttiin myös koulujen toiveita metsien hoitotoimenpiteistä. 87 % vastanneista opettajista ja rehtoreista piti erittäin tärkeänä metsien säilyttämistä luonnontilaisena ja mahdollisimman monimuotoisena. Hoitotarpeita kysyttäessä yleisin tarve oli roskien kerääminen metsästä, mikä sekään ei ole varsinainen metsänhoidollinen toimenpide.
Koulujen toiveiden ja kaupungin metsänhoitosuunnitelmien välillä on kuitenkin melkoinen ristiriita. Espoossa valitettavasti virkistyskäytössä olevia kaupungin metsiä hoidetaan talousmetsille tarkoitetuilla toimenpiteillä. Turhan tehokas hoito heikentää luonnon monimuotoisuutta, tulee kalliiksi ja aiheuttaa harmia asukkaille ja kouluille, jotka nauttisivat luonnonrikkaista lähimetsistä enemmän.
Vanhat metsänhoitotavat tuntuvat juurtuneen sitkeästi Teknisen Keskuksen käytäntöihin, vaikka ne eivät noudata edes kaupungin omaa Luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelmaa. Kaupungin metsien harvennuksista ja muista toimenpiteistä päättävät Teknisen Keskuksen virkamiehet. Toisin kuin muut yhtä läheisesti kuntalaisia koskettavat asiat, metsänhoitosuunnitelmat eivät tule päätettäviksi Tekniseen Lautakuntaan tai muihinkaan luottamushenkilötoimielimiin. Itse toki pitäisin tärkeänä, että päätös kiertäisi myös Ympäristölautakunnan kautta.
Metsänhoitosuunnitelmat on päivitettävä vastaamaan 2010 -luvun arvoja ja asukkaiden ja koulujen tarpeita. Niihin on saatava vaikuttaa mielellään suoraan, mutta vähintäänkin edustuksellisen demokratian kautta.
Kirjoitimme Tiina Elon ja Lari Karreisen kanssa aiheesta mielipidekirjoituksen Länsiväylään (julkaistu 15.1.2014).
Kaupungin metsiä hoidettava luonnonmukaisesti Viikonvaihteen 4.-5.1. Länsiväylässä professori Liisa Tyrväinen kertoi kaupunkimetsien terveysvaikutuksista. Ke 8.1. lehdessä Pekka Länsman puolestaan kritisoi kaupungin metsänhoitotoimia Eestinkalliossa ja vaati metsäsuunnitelmia julkisiksi. Molemmat kirjoitukset osoittavat, että metsät ovat asukkaille tärkeitä. Laajojen monimuotoisten metsäalueiden on tutkimuksissa todettu elvyttävän stressistä paremmin kuin keinotekoisten kaupunkipuistojen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan asuinympäristön läheiset metsät ja pellot vähentävät nuorten allergiariskejä. Espoolaiset arvostavat kotikaupungissaan eniten luonnonläheisyyttä. Se tarkoittaa Keskuspuiston ja Nuuksion kansallispuiston lisäksi lähimetsiä, joissa voi lenkkeillä ja samoilla luonnon helmassa. Strategiassaan Espoo onkin sitoutunut vaalimaan luontoarvoja. Kaupunki vastaa metsäluonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen säilymisestä erityisesti omistamillaan mailla. Kaupungin metsiä hoidetaan vuosittain laadittavan metsätyöohjelman mukaisesti. Vuoden 2014 metsätyöohjelmassa on vajaa 200 kohdetta, 150 hehtaaria, Tapiolasta Nuuksion järviylängölle. Kohteiden hoitotoimet maksavat noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa ja puunmyyntituloja arvioidaan saatavan noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Espoossa metsänhoito ei siis ole taloudellisesti merkittävä tulonlähde, vaan sitä tehdään verovaroilla. Sen sijaan luonnontilaisilla kaupunkimetsillä on taloudellista arvoa ihmisten terveyden ylläpitäjinä.Espoossa käytännössä kaikki rakentamiselta säästyvät kaupungin omistuksessa olevat metsät pitäisi nähdä virkistysmetsinä, jotka ovat asukkaille tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä. Nyt monia metsäalueita hoidetaan kuin perinteisiä talousmetsiä. Espoossa on poikkeuksellisen monimuotoinen ja rikas luonto. Vuoden 2014 työohjelmassa hakkuita on suunniteltu myös luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin metsiin. Luonnontilaisia tai siihen suuntaan kehittyviä metsiä harvennetaan liian kovalla kädellä ja heikennetään näin metsien virkistys- ja maisemallisia arvoja sekä luonnon monimuotoisuutta.
Kaupungin metsillä on korvaamaton arvo osana espoolaisten viihtyisää elinympäristöä. Espoon metsänhoitomenetelmät on päivitettävä siten, että luonnontilaisten arvokkaiden metsien hakkuut minimoidaan. Hoitotoimet on kohdistettava vahinkojen ehkäisyyn: huonokuntoisiin puihin asutuksen lähellä sekä ulkoilureittien ja liikenneväylien varsilla.
Myös asukkaat on otettava paremmin mukaan metsäsuunnitteluun. Tästä loistava esimerkki on koulumetsähanke, jossa on kartoitettu lapsille tärkeät lähimetsät. Metsäsuunnitelmat on julkaistava kaupungin verkkosivuilla, jotta asukkaat voivat niihin halutessaan tutustua. Liian usein asukkaat saavat tietää lähimetsän hakkuista vasta kun koneet ovat paikalla ja puiden kaato alkanut.
Tiina Elo
Kaupunginhallituksen 1. vpj. (vihr.)
Henna Partanen
Ympäristölautakunnan pj. (vihr.)
Lari Karreinen
Teknisen lautakunnan varajäsen (vihr.)
* Ilmestyvät myöhemmin Espoon kaupungin nettisivuilla.