Kaavoituksella ratkaistaan kaupungin maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kartalle sijoitetaan uudet puistot, kaupalliset keskittymät, koulut ja kävelykeskustat. Siihen vedetään reitit tulevaisuuden pikaraitioteille ja rajataan suojeltavat luontoalueet. Asemakaavojen pohjalta rakennetaan kaupunkia tulevillekin sukupolville.
Espoo on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseksi on yhdeksän vuotta. Sen jälkeen Espoossa, kuten muuallakin maailmassa, tulisi pyrkiä hiilinegatiivisuuteen, mikäli tosissamme tavoittelemme maapallon lämpötilan nousun pysäyttämistä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen.
Rakentamisella ja maankäytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Espoossakin tulisi ottaa rakentamisen päästöt entistä tarkempaan syyniin. Kaavoituksessa on turvattava metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen riittävyys, luotava kaupunkia, jossa asukkaiden on mahdollista liikkua kestävästi kävellen, joukkoliikenteellä tai pyörällä sekä tuettava uusiutuvien energiaratkaisujen ja ilmastoystävällisten rakennusmateriaalien käyttönottoa.
Espoossa on toki tehty hyvää ilmastotyötä jo pitkään. Yhä useamman suuren asemakaavan valmistelussa arvioidaan ilmastovaikutuksia ja tehdään vähähiilisyyssuunnittelua. Finnoossa tontinluovutuksissa on käytössä energia- ja kestävyyskriteeristö, jonka avulla rakennuttajia sitoutetaan valitsemaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Lukutorin urakassa puolestaan toteutettiin päästöttömän työmaan kokeilu, jossa vähäpäästöisten työkoneiden lisäksi parannettin logistiikkaa ja maa- ja kiviainesmassojen hallintaa. Ensimmäisiä puukerrostalojakin Espooseen on jo valmistunut.
Yksittäiset toimet eivät kuitenkaan riitä, kun kaupunki kasvaa nyt jopa 5000 asunnon vuosivauhdilla. Pilotointien hyvät kokemukset olisikin vakiinnutettava, jotta ilmaston kannalta parhaat keinot saadaan käyttöön kaikessa rakentamisessa.
Henna Partanen ja Marika Paavilainen
Blogi on Espoon Vihreiden vaaliblogien sarjaa.
