Espoon kaupunginhallitus käsitteli 24.5.2021 Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaa. Olemme neuvotelleet siitä eri päätösvaiheissa nyt useamman vuoden. Lopputulos on se, että yhteistä näkemystä kaavan eteenpäin viemisestä ei ole muodostunut. Toisilla ryhmillä ole ollut minkäänlaista halua huomioida ilmasto- ja luontonäkökulmia eikä myöskään Uudenmaan ELY-keskuksen varsin painavia huomioita.
Yleiskaavan alkuperäiset tavoitteet ja suunnitelmat on heitetty jo aikaa sitten romukoppaan, kun kaupunkisuunnittelulautakunnan enemmistö alkoi muutella erinäisten maanomistajien halujen mukaisesti kokonaisuutta: haja-asutusalueiden koko vain leveni ja luontoa esitettiin päätös päätökseltä yhä enemmän rakennettavaksi. Vuosi sitten kaupunginhallituksen enemmistö muutti satoja hehtaareja virkistysalueita maa- ja metsätalousalueiksi, joilla kaupunki ei jatkossa voi estää edes avohakkuita. Suurmaanomistajat voittivat asukkaiden yleisen edun 6-0.
Yleiskaavalla on tarkoitus linjata vastuullisesti kaupungin kehittämisen suuria suuntia kaupungin kokonaisetu huomioiden. Nyt ratkaisu on kaupungille kallis, palvelurakennetta hajauttava, autoliikennettä ja päästöjä lisäävä eikä tue tavoitteita pääkaupunkiseudun kestävästä kasvusta.
Olen valtavan pettynyt siihen, että näin isoa päätöstä, joka ohjaa kaupungin kehitystä seuraavan 30 vuoden ajan ja sen jälkeenkin, ei haluttu rakentaa yhteistyössä kaikkien valtuustoryhmien kesken. Luontoarvot ovat espoolaisille, ei vain meille Vihreille, valtavan tärkeitä, mikä näkyy jokaisella kerralla, kun kaupunki kyselee asukkailta siitä, että mikä on Espoossa tärkeintä. Luonto. Se on aina ykkössijalla vastauksissa. Espoo on myös sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Sitä tämä yleiskaava ei nyt tue.
Esitimme kokouksessa kaavan palauttamista usein muutoksin, jotka olisivat vastanneet ELY-keskuksen huomioihin ja varmistaneet ilmaston ja luonnon kannalta kestävämmän ratkaisun. Esityksemme hävisi äänestyksen.
Tämän jälkeen esitimme kaavaa hylättäväksi muutoin paitsi ESA-radan ratakäytävän osalta. Tunnin junan jatkosuunnitelmia varten ratakäytävällä tulee olla voimassa oleva yleiskaava, joten sitä emme halunneet esittää hylättäväksi. Muutoin olisi ollut vastuullista ottaa valmistelussa vähän takapakkia. Kaikkea ei olisi tarvinnut aloittaa alusta, mutta sitten uusi valtuusto olisi voinut katsoa kokonaisuutta uusin silmin. Myös hylkäysesityksemme hävisi. Jätin asiasta eriävän mielipiteen.
Ei ole pieni juttu irtautua yleiskaavasta eikä Vihreä ryhmämme ole tehnyt sitä heppoisin perustein. Tässä tilanteessa emme kuitenkaan ole nähneet muuta vaihtoehtoa.
Ohessa eriävä mielipiteeni päätöksestä.
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Henna Partanen
Eriävä mielipide kaupunginhallituksen 24.5.2021 tekemään päätökseen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan hyväksymisestä, alue 722300.
Yleiskaavaratkaisu ei vastaa Espoon ilmastotavoitteisiin
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei hyväksytyssä muodossa vastaa Espoon kaupunginvaltuuston asettamaan tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaava päätetyssä muodossa:
– lisää kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista, mikä puolestaan vaikeuttaa luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
– lisää liikkumistarvetta ja henkilöautoliikenteen kasvua.
– vähentää merkittävästi kaupungin hiilivarastoina ja -nieluina toimivia metsäisiä alueita.
Yleiskaavaratkaisu hajauttaa kaupunkirakennetta
Uudenmaan ELY-keskus tuo lausunnossaan esille, että yleiskaava ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja on ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa, jossa Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan vähintään 90% uusista asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja että väestöstä 85% tulisi sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeelle. Yleiskaavaselostuksessa (ennen kaupunginhallituksen 3.5.2021 tekemää kaava-alueen rajausta) arvioitiin, että vain yli 75% uusista asukkaista sijoittuisi asumaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvalle alueelle. Rajauksen myötä prosenttiosuus on oletettavasti vieläkin pienempi, sillä ulos rajattiin lähellä yhdyskuntarakennetta olevat alueet Espoon Keskuksen ympäristössä sekä Myntinmäen uuden asemanseudun alue.
A3-alueiden osalta Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia.
Kylien osalta Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että: “Ottaen huomioon voimassa olevan maakuntakaavan ja Uusimaa-kaavan 2050 ratkaisut, ELY-keskus katsoo, että kylien osalta kehittämisen tulee kohdistua nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin.” ja “Nyt esitetyssä muodossa kaavaehdotus ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia kylien osalta.” Lausunnon antamisen jälkeen kyläalueita ei olla vähennetty.
Vihreät tekivät sekä kaupunkisuunnittelulautakunnassa että kaupunginhallituksessa lukuisia esityksiä, joilla ELY-keskuksen esille nostamiin epäkohtiin olisi vastattu, mutta esitykset eivät saaneet enemmistön tukea.
Yleiskaavaratkaisu ei tue arjen palvelujen toteuttamista ja tulee kalliiksi
Kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaavaratkaisu on omiaan kasvattamaan infrarakentamisen kustannuksia asukasta kohden. Lisäksi tapa, jolla asutusta on lisätty, ei palvele nykyisten eikä tulevien asukkaiden tarpeita, sillä hajauttava rakennustapa ei tuo asukkaille alueella kaivattuja palveluita eikä mahdollista riittävää joukkoliikennettä.
Yleiskaavaratkaisu on haitallinen luonnolle
Liian suuri osa rakentamisesta sijoittuu kaupunginhallituksen hyväksymässä yleiskaavaratkaisussa nykyisille luonto- ja metsäalueille. Luontohaittoja aiheuttavaa rakentamista olisi tullut Vihreiden esitysten mukaisesti vähentää. Osoittamalla yleiskaavaehdotuksessa riittävän paljon uusia suojelualueita maakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduille kohteille olisi voitu joiltain osin kompensoida lisärakentamisen ja siitä seuraavan pirstoutumisen aiheuttamia haittoja vaateliaille luontotyypeille, lajistolle sekä ekologisille yhteyksille.
Kaupunginhallitus aiemmassa päätöksessään 18.5.2020 vähensi tuntuvasti virkistysalueiksi merkittyjä alueita muuttaen ne maa- ja metsätalouskäyttöön. Ratkaisu on kestämätön. Kaupungin kasvaessa asukkaille on turvattava riittävät virkistysalueet. Sillä varmistetaan paitsi asukkaiden virkistystarpeen täyttyminen, myös se, ettei käyttöpaine Natura- ja suojelualueilla lisäänny luontoarvojen säilymisen kannalta haitallisen paljon.
Kaupunginhallituksen yleiskaavaratkaisu esittää rakentamista Natura-alueiden lähistölle muun muassa Ketunkorvessa, Matalajärven lähistöllä sekä Brobackassa. Riittävä rakentamaton suojaetäisyys ja rakentamisen tehokkuuden vähentäminen olisi varmistanut kaupunginhallituksen esittämää ratkaisua paremmin Natura-alueiden luontoarvojen säilymisen.
Yleiskaavaratkaisu lisää ympäristö- ja maisemahaittoja
Kaupunginhallitus on päättänyt esittää Kulmakorven alueelle ampumaurheilun sallivaa kaavamääräystä. Jo nykyisessä tilanteessa lähiseudun asukkaat ovat joutuneet kärsimään monien eri hankkeiden aiheuttamista ympäristöhaitoista, minkä vuoksi kuormitusta ei tulisi enää lisätä. Ympäristölautakunnan antaman lausunnon mukaan ampumaurheilu aiheuttaisi Kulmakorven alueella täysin uudenlaista kauas kantautuvaa melua, jota syntyisi iltaisin ja viikonloppuisin, kun muuta meluavaa toimintaa ei alueella ole. Ammunnan melu tulisi häiritsemään lausunnon mukaan nykyisiä lähiasukkaita. Lisäksi Histaan suunniteltu 15 000 asukkaan asuinalue tuo suuren määrän uusia ihmisiä ampumaradasta kantautuvan melun mahdolliselle vaikutusalueelle. Lisäksi kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaavaratkaisu mahdollistaisi Kulmakorven erityisalueen levittäytymisen yhä laajemmalle.
Luonnosvaiheessa yleiskaavamääräyksiin avoimen maisematilan alueille (AM) oli asetettu MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. AM-alueet ovat sen jälkeen muuttuneet avoimen maisematilan elinkeinoalueiksi (AME), joilla em. toimenpiderajoitetta ei enää ole. AME-alueista suuri osa on kaavaehdotuksessa merkitty arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnällä, johon toimenpiderajoitus ulottuu. Kaikkia AME-alueita se ei kuitenkaan koske. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan: “Toimenpiderajoituksen puuttuminen voi johtaa siihen, että AME-alueille tulee esim. maisemaa haittaavia laajoja maantäyttöjä tai -läjityksiä, mukaan lukien kiviainesten varastointia, jotka eivät mahdollisesti tarvitse mitään viranomaislupia.” Vihreät esittivät kaupunginhallituksen kokouksessa ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti, että MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus oltaisiin palautettu AME-alueiden kaavamääräyksiin. Kaupunginhallituksen hyväksymästä ratkaisusta toimenpiderajoitus puuttuu.
