Eilen 25.1.2021 Espoon valtuusto käsitteli Miilukorpi II -asemakaavan hyväksymistä. Kaava-alue sijoittuu Lommilan pohjoispuolelle nykyisin pääasiassa metsäiselle alueelle. Sekä kaava-alueella että etenkin sen eteläpuolella on pientaloja ja on ymmärrettävää, että myös tuota alueetta kehitetään. Alueen maanomistajat ovat odottaneet asemakaavan valmistumista pitkään.
Samalla kuitenkin alueella on maakunnallisesti arvokasta luontoa ja se sijaitsee vähän syrjässä joukkoliikenneyhteyksiltä. Sekä ELY-keskus, Ympäristökeskus että HSY ovat kolmen vuoden takaisissa lausunnoissaan nostaneet esille sitä, että kaava lisää autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta eikä ole kaupungin ilmastotavoitteiden eikä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.
Oma ajatukseni kestävästä ja viihtyisästä kaupunkirakenteesta on se, että joukkoliikenneasemien ympäristöt voidaan rakentaa tiiviisti kaupunkimaisiksi ja rakentamiskorkeus voi madaltua mitä kauemmas asemista mennään. Kaupunkikeskustojen väliin jätetään virkistävää lähiluontoa ja myös keskustojen sisällä riittävästä kaupunkivihreän määrästä huolehditaan.
Espoossa on paljon pientaloja. Rakentamatonta pientalokaavavarantoakin on tuhansien asukkaiden rakennustarpeisiin. Silti uusiakin pientalokaavoja voidaan hyväksyä. Niiden sijainti pitää vaan valita huolella.
Koska Miilukorpi II on ollut niin pitkään vireillä, on minusta pientalojen rakentaminen alueelle mahdollista kuitenkin niin, että maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet jätetään rakentamisalueen ulkopuolelle. Näin ei valtuustolle tuodussa asemakaavaesityksessä oltu tehty.
Tämän vuoksi esitin aluksi asian palauttamista ja, kun se hävisi äänin 53-20 (Vihreät + vas) – 1 (tyhjä, sin), esitin kaavan hylkäystä. Hylkäysesitykseni hävisi myös äänin 54 – 19 – 2. Jätin päätöksestä eriävän mielipiteen joka kuului näin:
Eriävä mielipide:Miilukorpi II asemakaavassa ei ole huomioitu nähtävillä olleen Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaehdotuksen ja hyväksytyn Uusimaa 2050 -maakuntakaavan mukaisia suojelualueita. Metsälammen rannan osalta kaava on myös voimassa olevan yleiskaavan vastainen.
Kaava lisää autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, joka ei pysty vastaamaan kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän haasteisiin. Toimivan joukkoliikenteen järjestäminen on alueelle haasteellista, eikä esitetty ratkaisu ole linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, joiden mukaan Helsingin seudulla tulee edistää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Nämä seikat todetaan myös HSL:n, ELY-keskuksen ja ympäristökeskuksen aiemmissa lausunnoissa.
Lisäksi kaavan vaikutukset Nuuksion järviylängön luontoarvoihin ovat haitalliset.
Alla on puhe, jonka pidin kokouksessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Miilukorpi II kaavaa on valmisteltu pitkään. Niin pitkään, että sekä maailma ympärillä että kaavan lähtökohtana olleet yleis- ja maakuntakaavat ovat muuttuneet.
Maakuntakaava eli Uusimaa-kaava 2050 on hyväksytty maakuntavaltuustossa viime elokuussa. Siinä Miilukorven alueelle osoitettiin suojelualueita sellaisiin kohtiin, joissa katsottiin useiden eri luontoselvitysten perustella olevan maakunnallisesti arvokasta luontoa. Raportin nimi on: – Uusimaa-kaava 2050 Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo ja se löytyy netistä googlettamalla.
Asemakaavoitusta ei kuitenkaan tehdä maakuntakaavan vaan siitä astetta tarkemman yleiskaavan pohjalta.
Nykyisin voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan ei ole kuitenkaan katsottu ohjaavan riittävällä tavalla asemakaavoitusta enää aikoihin vaan lukuisat sen perusteella tehdyt asemakaavat ovat kaatuneet oikeudessa. Viimeisimpänä Gobbackankallion asemakaava, jonka valtuusto hyväksyi vuosi sitten syksyllä.
Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaehdotus on ollut nyt nähtävillä ja valtuuston on tarkoitus hyväksyä se tämän kevään aikana. Siinä Miilukorven suojelualueet on merkitty samoin kuin Uusimaa-kaavaan.
Meillä tänään pöydällä oleva Miilukorpi II -asemakaava on tehty vanhan yleiskaavan pohjalta, jossa nyt ylemmille kaavatasoille merkittyjen suojelualueiden päälle on osittain esitetty rakentamista.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Espoon ympäristöyhdistys ovat vedonneet valtuutettuihin, että kaava hylättäisiin.
Tiedän, että moni myös toivoo asemakaavan pikaista etenemistä. Siksi itselleni ensisijainen ratkaisu olisi palauttaa kaava uudestaan valmisteltavaksi ja muokata sitä niin, että luontoarvot huomioidaan nyt esitettyä paremmin. Myös kaavan valmistumista odottaville varmasti se pahin ratkaisu olisi hyväksyä kaava, joka kaatuisi oikeudessa.
Olen kaupunginhallituksessa peräänkuuluttanut myös ELY-keskuksen uutta arviota kaavan mahdollisuuksista menestyä hallinto-oikeudessa. ELY:n kolmen vuoden takaisen lausunnon jälkeen itse kaavaa on muutettu paljon ja sekä ylempien kaavatasojen valmistelut ovat edistyneet ja ovat nyt ristiriidassa tämän asemakaavan kanssa.
ELY:n aiemmassa lausunnossa kritisoitiin Miilukorpi II -kaavaa mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaiseksi ja lisäävän autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta. Yleensä ELY:n kriittiset lausunnot kannattaa ottaa vakavasti, sillä ELY:n valituksilla on tapana voittaa oikeudessa.
Esitän siis, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että:
Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaesityksessä sekä Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa esitetyt suojelualueet sekä Metsälammen rannan suojeluarvot ja virkistyskäyttö huomioidaan yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskukselta ja ympäristökeskukselta pyydetään uudet lausunnot, sillä kaava ja sen lähtökohdat ovat muuttuneet merkittävästi.
